Tielaitos uudistuu

Kolumni, Marjukka Karttunen-Raiskio

Hallituksen periaatepäätös Tielaitoksen uudistamisesta on pitkien neuvottelujen lopputulos. Syntynyt ratkaisu on hyvin perusteltu ja tarkkaan valmisteltu. Tielaitos on jo pitkän aikaa kilpailuttanut osan urakoistaan ja ollut näin siis itse sekä tilaaja että tuottaja. Tällainen toiminta on mielestäni "muka kilpailuttamista".

Tienpidon määrärahat ovat tasaisesti alentuneet koko 1990-luvun noin seitsemästä miljardista neljään miljardiin. Veronmaksajien rahat kuluvat siis organisaation pitoon eivätkä perustienpitoon. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tiestön arvo ja kunto säilytetään. Tienpidolle ei ole luvassa uusia resursseja, eikä toimintaa nykyisellään voida jatkaa, sillä kilpailuttamisen on laskettu olevan nykyistä toimintaa jopa 30 prosenttia halvempi.

Aiheesta muhi eduskunnassa kuitenkin melkoinen eripura varsinkin liikennevaliokunnan joidenkin sosiaalidemokraattien suunnasta. Valiokunta sai kuitenkin mietintönsä valmiiksi ja asia oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä torstaina.

Vastustajia huolettaa erityisesti mitä Tielaitoksen henkilökunnalle tapahtuu uudistuksen yhteydessä. Kokoomus kantaa myöskin huolta Tielaitoksen henkilöstöstä ja siksi pakettiin on tehty neljän vuoden siirtymäaika, jonka aikana ketään ei irtisanota. Liikenneministeriön mukaan suurin osa 1 700 vähennettävästä henkilöstä poistuu tuona aikana eläkkeelle ja muille on tarjolla siirto tai uudelleenkoulutus. Uuden työpaikan saamiseen tähtääviin toimiin on valtioneuvosto antanut vuosiksi 2001-2004 peräti 90 miljoonaa markkaa.

Ihmisistä pitää kantaa huolta, mutta tulee muistaa, että kyse on ensisijaisesti tienpidosta eikä organisaation ylläpidosta.

Uudistamisen jälkeen Tiehallinto tulisi toimimaan tiehankkeiden tilaajana eduskunnan ja valtioneuvoston ohjauksessa kun taas Tielaitos liikelaitoksena vastaisi tuotannosta. Uudistuksen on laskettu tuottavan noin 300-400 miljoonan markan säästöt vuosittain, jotka ohjattaisiin suoraan perustienpitoon. Kilpailu on tarkoitus avata vaiheittain samalla kun lisäbudjettiin on tulossa 700 miljoonan markan ylimääräinen tiepanostus.

Arvokkaat maa-ainesalueet ovat merkittävä kilpailutekijä ja ne on jaettava niin, etteivät ne aiheuta kohtuutonta kilpailuetua uudelle Tieliikelaitokselle.

Epäilijät pelkäävät myös, että kilpailuttaminen merkitsee laadun huononemista. Näinkään ei ole, sillä Tielaitoksella on edelleen kriteerinsä, joista tärkein on turvallisuus.

Eduskuntakeskustelussa väitettiin, että hallituksen lakiesitys olisi huonosti valmisteltu. Näin on aina helppo väittää, kun hanke ei miellytä. Todellisuudessa tätä hanketta on valmisteltu harvinaisen huolellisesti ja pitkään, varsinkin Tielaitoksen henkilöstöratkaisuissa. Kaikki hallituspuolueet on pidetty tiivisti mukana valmisteluissa ja kyseessähän on kaikkien hallituspuolueitten hyväksymä esitys.

Pitkällä aikavälillä tienpidon kilpailuttamisen tulokset ovat kaikkien osapuolten kannalta myönteisiä ja tienkäyttäjät saavat nykyistä enemmän ja nykyistä parempaa palvelua.
Kirjoittaja Marjukka Karttunen-Raiskio on kansanedustaja (kok) ja liikennevaliokunnan jäsen.