Kirjoittajavieras Ilkka Kanerva:
Bensanhinta saavuttanut kattonsa

Autoilija joutuu ostamaan Suomessa yhtä EU-maiden verotetuimmista polttoaineista. Bensiinin hinta on noussut vuoden aikana miltei neljänneksen, mikä nakertaa ammattiliikennöitsijöiltä suoraan tuloa ja haukkaa yhä suuremman osan palkansaajien palkoista. Ajamisen mukavuudesta kiskottavat veromarkat eivät kuitenkaan päädy takaisin tieliikenteen parantamiseen vaan häviävät valtion muihin menoihin.

Bensiinin hintakehitys näyttää lähitulevaisuudessakin olevan nousussa, koska raakaöljyn hinta pysyttelee Opecin tuotantorajoitusten vuoksi nykyisellä hyvin korkealla tasolla.

Suomen liikenneoloista keskusteltaessa sorrutaan edelleen joutavanpäiväiseen vastakkainasetteluun: yksityisautoilu vastaan joukkoliikenne. On selvää, että tarvitsemme ihmisiä palvelevan kustannuksiltaan tehokkaan joukkoliikenteen, mutta yhtä lailla tarvitsemme yksityisautoilua.

Autoliiton laskelmien mukaan kuluttaja, joka ajaa noin 20 000 kilometriä vuodessa 10 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä kuluttavalla autolla, joutuu maksamaan polttoaineestaan 2 600 markkaa enemmän kuin viime vuonna. Tämä on huomattava kululisäys, koska on muistettava että polttoaineiden korkea hinta vaikuttaa myös muilla elämänalueilla kuin autoilussa. Polttoaineiden kallistuminen aiheuttaa inflaatiota, joka onkin viime aikoina noussut 90-luvun alkupuolen lukemiin. Hintojen nousu vaikuttaa liikenteen lisäksi myös asumisen kuluihin, kuten öljylämmityskuluihin, mutta viiveellä myös kaukolämpöön.

Ammattiliikenteessä parhaimmassa asemassa ovat linja-auto- ja taksiyritykset, joiden taksoja liikenneministeriö on kohottanut kustannusten nousun myötä, ja jotka näin ovat voineet siirtää osan polttoaineen hinnan korotuksista hintoihinsa. Liikenneministeriö laahaa aina askeleen perässä ja eräs taksiyrittäjä kertoikin, että hänen polttoainekustannuksensa ovat nousseet vuodessa 4 000 markasta kuukaudessa peräti 7 000 markkaan kuukaudessa. Hintojen nousu on suoraan pois hänen kukkarostaan.

Maamme tavaratonneista kuljetetaan kuorma-autoilla jopa 90 prosenttia ja kuljetusten häiriintyminen koskisi ennen muuta teollisuuden ja kaupan tavaraliikennettä. Valtiovarainministeri Niinistö on käskenyt kuljetusalan siirtää kustannusnousunsa suoraan kuljetusmaksuihin. Tiukassa markkinatilanteessa kuljetusyritysten mahdollisuudet korottaa maksujaan ovat osoittautuneet vaikeaksi.

Tulo- ja varallisuusveron sekä arvonlisäveron jälkeen polttoainevero on selvästi kolmanneksi paras tulonlähde valtiolle. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että bensiini on liian hyvä verotuskohde, jotta siihen voisi koskea. Raakaöljyn kallistumisesta lähtenyt polttoaineiden hintojen nousu ei kasvata valtion verotuottoja, koska vero on litrakohtainen, mutta bensiinin markkamääräiseen hintaan sidottu arvonlisävero tuottaa valtion kassaan lisämarkkoja.

Ammattiliikennöitsijöille ja yksityisautoilijoille parasta olisi, mikäli polttoainehinnat lähtisivät jyrkkään ja pysyvään laskuun. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä ja siksi polttoaineille olisi löydettävä veronkorotusvaihtoehtoja esimerkiksi tupakkatuotteista.

Minun mielestäni, kuten myös minuun yhteydessä olleiden henkilöiden mielestä, polttoaineiden hinnat ovat kohdanneet kattonsa. Tästä eteenpäin hinnat voivat vain lähteä laskuun.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.