Kirjoittajavieras Pertti Vuola
Kuntamurinaa

Kuntien, joita myös kaupungit ovat, vuoden 1999 tilinpäätösten tultua julkisuuteen, on niitä luonnollisesti tarkasteltu, vedetty johtopäätöksiä ja etsitty talouden parannusehdotuksia. Se onkin kovasti tarpeellista, koska Varsinais-Suomessakin lähes joka kolmannen kunnan vuosikate oli negatiivinen.

Kuntatalous nousikin pääaiheeksi keskustelussa Vakka-Suomen Sanomien 50-vuotisjuhlaseminaarissa. Em. paikallislehti on maassamme harvinaisuus, koska sen omistavat levikkialueensa kunnat. Seminaarin pääalustaja oli kuntaministeri Martti Korhonen, Oulun kaupungin ja vasemmistoliiton lahja Suomelle. Pohtiessaan parannusehdotuksia kuntien tämän hetken talousvaikeuksiin, hän esitti erääksi pääapuvälineeksi kuntaliitokset. "Kuntien olemassaololle ei ole muuta oikeutusta kuin hyvin toimivat kunnalliset palvelut" perusteli ministeri kuntaliitospuheitaan.

Taisipa ministeri unohtaa ainakin maantieteen, osin historiaakin ja myös kuntalaisten tahdon. Samoin sitä ei hän selvittänyt, mitkä ne peruspalvelut ovat, jotka hyvinhoidettuna oikeuttavat kunnalliseen itsenäisyyteen. Jos hyvintoimiva peruskoulu on yksi mittari, silloin pitäisi äkkiä ottaa itsenäisyys pois maamme toiseksi suurimmalta kunnalta, Espoon kaupungilta. Ainakin lehtitietojen mukaan sen koululaitoksessa ovat asiat paljonkin sekaisin.

Toisena alustajana ollut maakuntahallituksen pj. Ilkka Kanerva saikin lohkaistua, että "nykyiset kuntaliitosreseptit ovat kirjoitetut sellaisten mahonkipöytien takana, joissa ei ole tietoa todellisesta elämästä". Sellaisia pöytiä löytyy toki muualtakin, mutta enimmät niistä ovat Kehä III:n sisäpuolelta.

Kuntaliitos ei ole talouden parannuskeino, ei ainakaan ensimmäinen. Kun arvoisa valtiovalta, jota kuntaministerikin edustaa, ensin korjaisi pahimmat epäkohdat ja epäoikeudenmukaisuudet, jotka erikoisesti pieniin kuntiin kohdistuvat, saattaisi niiden negatiivinen vuosikate olla jopa historiaa. Pienetkin parannukset vaikuttavat pienissä kunnissa jopa nopeasti.

Tässä pari ehdotusta, jotka eivät suinkaan ole kirjoittajan keksimiä. Nykytilanteessa valtion on korvattava kuntakohtaisesti ne menetetyt tulot, joita kunnat eivät ole saaneet, koska sinänsä oikeutetut veronkevennykset ovat lähes yksinomaan kohdistuneet kunnallisveroon eli kuntien tuloihin. Myös kuntien arvonlisäverojärjestelmä sortaa pieniä kuntia. Palautus on suoritettava maksetun veron eikä kunnan asukasluvun mukaan.

Kunhan nuo kaksikin ehdotusta toteutettaisiin, niin varmasti tulos havaittaisiin pienten kuntien vuosikatteessa.

Oulustakin kotoisin olevan kuntaministerin on puolustettava kaikkia kuntia, pieniäkin. Se, että valtiovarainministeriö veroehdotuksia väsää ja muutoksista vastaa ei riitä selitykseksi tekemättömyydelle.
Kirjoittaja on mietoislainen kunnallisneuvos.