DBTL elää ja muuttuu ympäristönsä mukaan

Heikki Lehto kirjoittaa yleisönosastolla Down By The Laiturista (TS 28.5.). Kirjoittaja väittää DBTL:n muuttuneen sottausfestivaaliksi ja kadottaneen alkuperäisen ideansa, lisäksi hän esittää kysymyksiä Pro Laiturin taloudenpidosta.

Festivaalien järjestäminen pitää aina sisällään taloudellisia riskejä, ja hyviä ja huonoja vuosia tulee kaikille. Pro Laituri ry sai alkuvuodesta 1998 Turun kaupungilta lainan selvitäkseen vuoden 1997 tappiollisen festivaalin aiheuttamista ongelmista. Vuoden 1998 DBTL onnistui taloudellisesti hyvin, 1999 tapahtuma ei puolestaan ollut taloudellisesti tyydyttävä.

Pro Laituri ry ei ole jäänyt ihmettelemään taloudellisia takaiskuja, vaan toimintaa on tehostettu mm. festivaaliorganisaatiota tiivistämällä. Kaupungilta saatua lainaa on lyhennetty koko ajan sopimuksen mukaan. Heikki Lehto kyselee, kuinka veronmaksajien rahoja käytetään laiturin yhteydessä. Tuohon voi vastata yhdellä sanalla: hyvin. Kaupungin myöntämä toiminta-avustus palautuu korkojen kanssa DBTL:n vilkastuttaessa Turun alueen yritysten liikevaihtoa miljoonilla - ja siinä sivussa kaupunkiimme saadaan ainutlaatuinen festivaali.

Heikki Lehto puhuu DBTL:n aiheuttamista melu- ja roskausongelmista. Selvää on, että satojatuhansia ihmisiä tavoittavassa tapahtumassa kyseisiä haittoja syntyy aina jonkin verran. Kaupunkimaiseen elämäntapaan kuuluu vääjäämättä toisten ihmisten aiheuttaman kohtuullisen häiriön sietäminen.

DBTL:n pääkonsertit kestävät muutaman päivän kesässä, ja loppuvat ennen puoltayötä. On makuasia, onko lyhytkestoinen meluhaitta kohtuuton hinta siitä, että Turussa järjestetään eräs maamme johtavista kesätapahtumista?

Lehto rinnastaa DBTL:n Taiteiden yöhön roskaajana. Vertaus on mielestäni kohtuuton: Pro Laiturilla on selkeästi rajattu tapahtuma-alue, jonka siivouksesta ja järjestyksenpidosta on aina huolehdittu. Julkisuuteen nostetut esimerkit epäjärjestyksestä, lasinsiruista ja törystä löytyvät festivaalialueen ulkopuolelta, jossa ohjelmaa seuraamattomat ihmiset ovat viettäneet omia juhliaan. Julkisessa keskustelussa olisikin hyvä erotella varsinaiset festivaalivieraat ja muu tapahtuman liepeillä pyörivä väki.

Festivaalialueen laajentaminen Samppalinnan mäeltä jokirantaan antaa ihmisille mahdollisuuden nauttia ohjelmasta mäellä ja rannassa, kaduilla ja puistossa. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni ihminen festivaalialueelle seuraamaan ohjelmaa sen sijaan, että he jäisivät päämäärättömästi pyörimään tapahtuman liepeille.

Laituri ottaa hetkeksi haltuun entistä suuremman kaistaleen kaupunkia, mutta myös vastaa siitä.

Käsi sydämellä: DBTL:n alkuperäinen idea kaupungin elävöittämisestä tarjoamalla musiikkia ja muuta kulttuuria siellä, missä ihmiset ovat, ei ole hävinnyt mihinkään. Tapahtuman hyvä maine on houkutellut paikalle vuosi toisensa jälkeen kasvavan kävijämäärän.

Ihmiset tekevät DBTL:n. Uteliaisuutta ja paljon hyvää tuulta, sekä hieman toisten huomioimista ja kärsivällisyyttä; siinä hyvän festivaalin ainekset.
Raimo Pesonen
Pro Laituri ry

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.