Kirjoittajavieras Harry Nordqvist:
Nyt on panostettava
peruskoulutukseen

Ilman koulutusta on tänä päivänä vaikea kuvitella osaamista. Koulutuksen antamat valmiudet auttavat meitä selviytymään elämässä.

Turunkin kehityslinjoja hahmotettaessa tieto ja osaaminen on otettu johtotähdeksi, mikä näkyy haluna korostaa yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä. Eikä asia ole jäänyt pelkästään aikomuksien asteelle, onhan Turku vahvistanut asemiaan tarjoamalla biotekniikan yrityksille kunnon puitteet.

Toisiaan tukevien toimialojen tiivis vuorovaikutus eli klusteriajattelu on puolestaan hyvä esimerkki olemassa olevien yritysten halusta löytää yhteisiä vahvuuksia.

Uudet ja vanhat elinkeinot tuovat Turkuun kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja ja verotuloja. Verotuloilla kykenemme rahoittamaan peruspalveluja, joiden turvaaminen on kaupungin tärkein tehtävä.

Elinkeinopolitiikkaan ja koulutukseen sijoitetut varat ovat järkevä sijoitus, parasta tulevaisuuden rakentamista. Pelkkä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö ei kuitenkaan riitä kaupungin tasapainoiseen kehittämiseen. Yhä enemmän on kiinnitettävä huomiota peruskoulutukseen, jonka panostuksia karsittiin laman varjolla. Vanha hokema kertoo, että koulutoimesta säästetty markka maksetaan korkoineen sosiaalitoimessa.

Vaikeimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä opettajien ja oppilaiden henkiseen kuormittumiseen ja koulutiloihin.

Olosuhteiden muuttuminen on eriarvoistanut oppilaita mikä käy hyvin ilmi ala-asteiden ja erityiskoulujen rehtoreiden työvaliokunnan kirjeestä, joka liittyy erään valtuustoaloitteen käsittelyyn. Kirjeessä todetaan muun muassa, että kaupungin asuntopolitiikasta johtuen tiettyihin kaupunginosiin on sijoittunut hyvin suuri joukko ulkomaalaisia.

Eräissä kouluissa ensimmäiselle luokalle ilmoittautuneista jopa 47 prosenttia on ulkomaalaisia. Rehtorit haluavatkin kiinnittää valtuuston huomiota opetuksen tasoon sellaisissa luokissa, jossa lähes puolet oppilaista ei osaa kunnolla suomen kieltä.

Rehtorit kantavat aiheellisesti huolta opetuksellisesta eriarvoisuudesta, joka voi johtaa esimerkiksi oppilaan syrjäytymiseen. Opetusryhmien tulee olla riittävän pieniä ja opetuksen yksilöllistä.

Toinen suuri ongelma liittyy luokkahuoneiden sisäilmaan, joka on yleinen ongelma koko maassa. Selvitysten mukaan maamme kouluissa vain joka viidennessä luokassa on viranomaisten ohjeiden mukainen huoneilma. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaiskustannusten pohdintaa myös valtionhallinnossa. Huonon huoneilman aiheuttamat terveyshaitat kaatuvat aikanaan kymmenkertaisina yhteiskunnan niskaan. Tilanteen korjaaminen edellyttää ripeitä toimenpiteitä niin valtuustoilta kuin eduskunnaltakin.

Kunnallisvaalien lähestyessä on monta hyvää syytä ajatella kouluolojen kohentamista. Kokoomuksen Turun aluejärjestö valmistelee parhaillaan tavoiteohjelmaansa, ja siinä kouluasiat on nostettu koko vaalikauden painopistealueeksi.

Kirjoittaja on Kokoomuksen Turun Aluejärjestön varapuheenjohtaja ja opetuslautakunnan jäsen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.