Omaleimaisuus
säilyköön

Maamme korkeakoulujärjestelmä on dualistinen. Siihen kuuluvat kahtena erillisenä pilarina ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Ammattikorkeakoulutuksessa korostuu valmentautuminen ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopistokoulutuksessa korostuu valmentautuminen tieteelliseen tutkimukseen.

Kahdella eri pilarilla on siis eri tehtävät. Molempia pilareita tarvitaan. Valtioneuvosto on sitoutunut dualistiseen korkeakoulujärjestelmään.

Ammattikorkeakouluihin kehitellään jatkotutkintoja. Mielestäni nykyisessä tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulutuksesta ei ole Suomessa pitkää kokemusta, olisi ollut oleellista keskittyä ammattikorkeakoulujen perustutkintojen vahvistamiseen eikä uuden tutkintotason rakentamiseen.

Jatkotutkinnon ammattikorkeakouluissa suorittaneille on kaavailtu mm. "ammatillista erikoisosaamista edellyttäviä tehtäviä". Olen tähän saakka luullut, että perustutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa on palvellut edellä mainituista tehtävistä suoriutumista. Mikäli työmarkkinat ovat kokeneet asian toisin, perustutkintojen sisältöä on tietenkin kehitettävä.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ei voida perustella sillä, että haluttaisiin estää koulutuksellinen umpiperä. Tällaista umpiperää ei ole. Ammattikorkeakoulussa opiskellut tai tutkinnon suorittanut voi hakeutua yliopistoon ja yliopistossa opiskellut tai tutkinnon suorittanut voi hakeutua ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen puute ei estä täydennyskouluttautumista. Myöskään yliopistopuolella täydennyskouluttautuminen ei ole edellyttänyt jatkotutkinnon - lisensiaatti tai tohtori - suorittamista.

Näyttääkin siltä, että tärkein syy ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen luomiselle liittyy tutkintojen kelpoisuuskysymyksiin julkista virkaa haettaessa. Tavoitteena näyttää olevan, että ammattikorkeakoulututkinto yhdistettynä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnolla antaisi saman virkakelpoisuuden kuin yliopistollinen ylempi korkeakoulututkinto. Mikäli näin kävisi, häviäisi duaalimallin pohja ja seurauksena olisi kahden pilarin ratkaiseva omaleimaisuuden mureneminen.

Kahdella eri pilarilla olisi jatkossa erittäin suuria vaikeuksia keskittyä omiin vahvuuksiinsa: ammattikorkeakoulujen ammatilliseen asiantuntemukseen ja yliopistojen tieteelliseen tutkimukseen.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kelpoisuustiimellyksen päässä pilkottaa - joko tietoisesti tai tiedostamatta - siirtyminen duaalimallista "yhtenäiskorkeakouluihin". Oleellista olisi tietää, halutaanko suomalaisessa koulutus- ja tiedepolitiikassa näin käyvän.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen antama kelpoisuus suhteessa yliopistolliseen ylempään korkeakoulututkintoon on asetustason asia. "Yhtenäiskorkeakouluihin" voidaan siirtyä vain lakeja muuttamalla.
Kirjoittaja on Kansallisen Sivistysliiton Turun osasto ry:n puheenjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.