Turun monipuolisuus vahvuus, ei heikkous

Haluan tarjota oman vastineeni Turun alueen kehityksestä käytyyn keskusteluun. Keskiviikkona (24.5.) TS:n taloussivuilla tutkimukseni pohjalta todettiin, että Turun monipuolinen elinkeinorakenne olisi heikkous, eikä vahvuus. Näin ei ole. Monipuolisuus takaa muun muassa sen, että alueen arvonlisäys on vakaammalla pohjalla tai että alueella riittää työpaikkoja suhdanteiden heilahteluista huolimatta. Osaksi tämän johdosta lamastakin selvittiin Turussa suhteellisen hyvin. Monipuolisuus on elintärkeä tekijä alueella, jossa on vahvoja toimialoja.

Samassa yhteydessä esitettiin suoranainen vertailu yritysmaailmassa tapahtuvan rationalisoinnin ja kaupungin elinkeinopolitiikan johtamisen kesken. Tämä ei välttämättä tee oikeutta kummallekaan taholle. Kaupunkiorganisaatiossa pyritään ylläpitämään ja kehittämään elinolosuhteita sekä toimintaympäristöä, joka edellyttää kokonaisvaltaista, moniulotteista ja tasapuolista asioiden käsittelyä. Tähän Turussakin näkemykseni mukaan pyritään. Keskustelu siitä miten siinä onnistutaan on politiikkaa, eikä se liittynyt tutkimukseni aihealueeseen.

Turun putoaminen kasvuvauhdista oli kokonaisuudessaan kovin vahvasti ilmaistu. Jos sitä tarkastellaan eri mittarein, kuten alueellisella btk:n kehittymisellä, nähdään, että Turun kehitys on ollut keskimääräistä Suomessa tapahtuneeseen kehitykseen verrattuna, mikä ei tarkoita kehityksestä putoamista. Huolestuttavaa kasvukeskuksena pysymisen osalta kuitenkin on, että esimerkiksi suhteelliset tutkimus- ja kehittämispanokset ovat olleet Turussa keskitasoisia, kuten artikkelissakin todettiin. Tämä vajaus on syntynyt lähinnä julkisen sektorin tutkimuspanosten vähäisestä suuntautumisesta alueelle; yritys- ja yliopistosektorilla tilanne on parempi. Suoranaisesta laiminlyönnistä ei siis ole kyse.

"Elinvoimainen Turku" -tutkimus toteutettiin kaupungille apuvälineeksi elinkeinopoliittisten työn erääksi pohjaksi selventämään Turun alueella tapahtunutta kehitystä. Turku on ottanut hyvin rakentavan ja realistisen askeleen lähtiessään arvioimaan tutkitun tiedon pohjalta tulevaisuuden kehittämistään. Tällä hetkellä tutkimuksen ympärillä käydyssä keskustelussa on kuitenkin sekoitettu varsinainen tutkimuksen sisältö ja sitä raportoivien mielipiteet. Julkisuudessa ei sinällään ole mitään haittaa ja ravistellakin voi, mutta tulee kuitenkin muistaa mikä kaupungin rooli varsinaisesti on kyseisessä kokonaisuudessa ja milloin taas keskustellaan muun tason asioista.
Pekka Stenholm, tutkija
PK-Instituutti
Turun kauppakorkeakoulu

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.