Kirjoittajavieras Kirsti Saksa:
Anna ajatuksille aikaa

"Aika on rahaa'', sanoo vanha ja tuttu sananparsi. Ruotsalainen fyysikko Bodil Jönsson ilmaisee asian toisin. Hänen mukaansa "aika on rahaa arvokkaampaa". Hänen mielestään myös hokema "minulla ei ole aikaa" on täysin turha, koska aika on ainoa, mitä ihmisellä todella on.

Bodil Jönsson on pohtinut ajan käyttöä jo vuosia ja on nyt koonnut mietteensä kirjaan Kymmenen ajatusta ajasta. Nimensä mukaisesti kirja on enemmän ajatus- kuin toimintaohjekokoelma, mutta ajatukset ovat pohdinnan arvoisia, vaikka eivät kaikki suinkaan uusia.

Jönssonin mukaan on priorisoitava, on jätettävä tekemättä jotain, jotta saisi aikaan jotain. Esimerkiksi sirkustaiteilija pystyy pitämään ilmassa montakin palloa yhtä aikaa, mutta kun joukkoon tulee yksi tai kaksi palloa liikaa, eivät entisetkään pysy enää hallinnassa. Ei pidä ahnehtia liikaa!

Muutosvauhti on nykyisin niin kova, että herää epäily, pitääkö meidän hyväksyä se. Emme ole vielä omaksuneet edellistäkään muutosta kun jo syöksymme kohti uutta. Onko meillä aikaa ajatella muutoksen laatua ja tarpeellisuutta? Meille kerääntyy paljon tietoa, mitä emme ymmärrä emmekä hallitse. Meidän pitää varata aikaa tiedon ymmärtämiselle.

Elämää ei saa pilkkoa liian pieniin palasiin. Tunti sitä, tunti tätä ja kolmas jotain muuta, luo ahdistavan tunteen ajan niukkuudesta. Yhtenäiset jaksot antavat tilaa ajassa. Ihmisellä pitää olla aikaa keskittyä, tässä häntä ei saa häiritä kukaan, ei edes hän itse. Kahta asiaa ei voi tehdä yhtäaikaa, jos tarkoitus on luoda jotain uutta. Keskittyminen saattaa vaatia täydellistä yksinoloa.

Mutta vastaavasti, kun hoidetaan yhteisiä asioita työpaikalla, istutaan kokouksissa tai vietetään aikaa perheen tai ystävien parissa, ollaan todella läsnä. Jönsson kutsuu tätä läsnäajaksi. Tätä läsnäaikaa ei saa häiritä, eivät esimerkiksi soivat puhelimet.

Teknologia helpottaa elämää kaikilla elämän aloilla. Ihminen hankkii itselleen koko ajan aikaa säästäviä koneita. Mihin säästetty aika käytetään? Pohtimalla, mitä seuraavaksi hankitaan, jotta säästettäisiin vielä enemmän aikaan. Mihin?

Sain joitakin vuosia sitten joululahjaksi itse tehdyn herkullisen joululimpun. Mukana seurasi Helena Anhavan runo: "Ja katso, kun teollisuus oli vapauttanut naisen raskaista taloustöistä, hän havaitsi, miten rentouttavaa oli vapaa-aikana leipoa leipänsä itse." Ympyrä sulkeutuu.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Turun kirjastotoimenjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.