Suosionosoituksilla on rajansa

Leidit loistivat viime lauantai-iltana Turkuhallissa, kukin toi erityyppisellä lavakarismallaan nostalgista tunnelmaa eikä räväkkyyttäkään puuttunut. Konsertin eteen oli tehty paljon työtä ja esitys oli kaiken kaikkiaan hyvä. Varsinkin jos siihen olisi voinut keskittyä.

Mutta ylenmääräiset suosionosoitukset mennen tullen, rytmikäs taputus jopa koko esitettävän kappaleen ajan rikkoivat kokonaisuuden. Orkesterikin yllytti taputuksiin. Ylhäällä katsomossa takanaistuvien läpsytys omien korvien tasolla tuntui sietämättömältä. Lattiatasolla tilanne saattoi olla erilainen.

Halli ei muutenkaan täytä akustisia vaatimuksia. Pettymykseltä ei voinut välttyä kun totesi joutuneensa "taputusterrorin" uhriksi, suorastaan suututti. Tsemppaaminen jääkiekko-ottelussa on eri asia kuin suosionosoitukset konsertissa. Onko kanssaihmisten huomioonottaminen unohtunut jo kokonaan?
Itse lippunsa maksanut

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.