Kolumni Hilkka Pulli:
Inhimillisyys
ei ole heikkoutta

Puheet siitä, miten viranomaiset ja -haltijat jatkuvasti ummistavat silmänsä ja korvansa totuudelta, tekevät vääriin perusteisiin pohjautuvia päätöksiä, ovat karvasta totta Suomessa, ainakin eläkeläisten keskuudessa. Eläkkeitä leikataan jatkuvasti ja erilaiset määräytymisperusteet tiukkenevat entisestään.

Puhutaan suureen ääneen siitä, miten eläkeläisille on maksettu liikaa tukia. mutta ei niinkään siitä, miten usein niitä on maksettu liian vähän. On selvää, ettei monikaan vanhus tai pitkäaikaissairas itse kykene pitämään puoliaan näissä kiemuroissa.

Uskovathan nöyriksi ja luottavaisiksi kasvaneet kansalaiset edelleenkin lujasti, että kyllä viranhaltija tietää, mitä tukia kunkin kuuluu saada, ja tyytyvät siihen, vaikka sitten hammasta purren.

Tämä on arkea, jossa ihminen ei ole muuta kuin vain kansio viranhaltijan hyllyssä. Yksityinen hätä ja ahdinko tiedetään, mutta ei panna tikkua ristiin niiden poistamiseksi, koska pykälistä löytyy taustatuki välinpitämättömyydelle.

Onneksi arkea on myöskin edes se, että tiedotusvälineet kertovat uutisia näistä laiminlyönneistä.

Muun muassa sunnuntai-iltana 30.4. Hannu Karpo toi ohjelmassaan esille vanhuksen, joka oli hoitanut yli 35 vuotta vammaista lastaan kotona kotihoidontuen varassa, mutta täytettyään 75 vuotta jäänyt tuen ulkopuolelle, "koska on liian iäkäs osallistumaan tyttärensä kotihoitoon". Vanhuksen työ kuitenkin jatkuu edelleen samanlaisena.

Samassa ohjelmassa kahdeksan neliön parakissa asuva sotaveteraani kertoi, kuinka hänelle kyllä päivittäin tuodaan lämmintä ruokaa ja tarjotaan siivousapua, mutta ei kunnollista asuntoa, vaikkei hänen parakkiinsa tule edes vettä.

Nöyrät ja vaatimattomat ihmiset tyytyvät tähän, eivät halua olla haitaksi tai leimautua rettelöitsijöiksi. Tai sitten eivät vain osaa, halua tai jaksa käydä läpi pitkiä, fyysisiäkin voimavarojaan kuluttavia prosesseja itsestäänselvyyksien takia.

Suoraan sanoen hävettää tämä omahyväinen ja itsekäs meininki. Lakaistaan vammaiset ja vanhukset maton alle, kun luodaan hyvinvointi-Suomesta maailmalle kuvaa.

Samoin hävettää, että painovapauslakiin vedoten ollaan tuomassa pornoa kioskeihin lastenkin ulottuville. On liian helppoa vedota aina EU:hun tai todeta, että on vanhempien asia pitää huolta siitä, etteivät omat lapset katsele kiellettyjä filmejä ja kumota vastuu yksityisiin koteihin. Koteihin, jotka usein ovat jo entuudestaan kaaosten pyörteissä.

Yhä useammin perheet hajoavat, yhä useammin vain yksi vanhempi huoltaa lapsiaan tai yhä useampaan perheeseen kuuluu sekä äidin että isän aiemmassa avioliitossa syntyneitä lapsia. Sen sijaan, että pyrittäisiin tukemaan näiden sirpaleperheiden henkistä hyvinvointia ollaan tarjoamassa heille lisää henkistä kärsimystä.

Herääkin kysymys: Onko Suomessa enää lainkaan kansanvalta?
Kirjoittaja Hilkka Pulli on freelance-toimittaja ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.