Syytettyjen oikeusturvasta
turha kantaa huolta

Lehtikuva<br />Poliisin toimivaltuuksien laajentaminen puhuttaa parhaillaan eduskuntaa. Kirjoittajan mielestä tavalliset kansalaiset ovat tyytyväisiä, jos rikokset selvitetään ja syylliset saatetaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan ilman julkisvalvojan valvontaakin.
Lehtikuva
Poliisin toimivaltuuksien laajentaminen puhuttaa parhaillaan eduskuntaa. Kirjoittajan mielestä tavalliset kansalaiset ovat tyytyväisiä, jos rikokset selvitetään ja syylliset saatetaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan ilman julkisvalvojan valvontaakin.

Turun Sanomissa oli kattava artikkeli, jossa asiantuntijana haastateltiin ihmisoikeusprofessori Martin Scheininiä (TS 30.4.). Hänen mukaansa kansalaiset tarvitsevat tuomioistuimen lisäksi julkisen asiamiehen valvomaan suomalaisten oikeuksia esitutkintaviranomaisten hyökkäyksiä vastaan. Hänen mukaansa Suomeen on luotava järjestelmä, jossa on erityinen viranomainen, joka etukäteen valvoo esitutkintaviranomaisia, jotta nämä eivät syyllisty laittomuuksiin käyttäessään pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja.

Ajatus valjastaa lisää viranomaisia valvomaan viranomaisia on luonnollista kansalaisyhteiskuntaan kuuluvaa keskustelua, jota tässä tapauksessa leimaa akateeminen huolestuneisuus kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta.

Akateemisissa piireissä tuntuu olevan se näkemys, että viranomaisten valvonta erityisesti poliisin osalta ei ole kunnossa. Esitutkintaviranomaisten toiminta on kuitenkin ollut pakkokeinojen osalta lakisääteistä jo yli vuosikymmenen ajan lain määrittämissä puitteissa poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten on hoidettava törkeiden rikosten tutkinta tulosvastuullisesti siten, että syylliset voidaan saattaa edesvastuuseen teoistaan.

Esitutkintaviranomaisten kannalta syytettyjen oikeusturva on Suomessa hoidettu erinomaisesti. Suurin osa syytetyistä on oikeutettu maksuttomaan oikeudenkäyntiin asianajajan avustamana. Scheininin mukaan pitäisi ilmeisesti luoda jonkinlainen ennalta esitutkintaviranomaisia kontrolloiva juristikunta, joka yhdessä poliisin kanssa pähkäilisi pakkokeinojen tarpeellisuudesta.

Viranomaisten pakkokeinojen käyttö perustuu siihen, että rikokset on selvitettävä ja syylliset saatettava oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. Usein esitutkinta vaatii myös riskinottoa siitä, millaisia pakkokeinoja jutun yhteydessä käytetään, jotta syylliset saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. Pakkokeinoista päättää aina tutkinnanjohtaja, joka on asiaansa koulutettu virkamies. Virkamiesten tulosvastuullisuus on ymmärrettävästi rikostutkinnassa kansalaisten arvostamaa, koska selvittämättömät rikokset ovat omiaan heikentämään luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen.

Professori Scheininin vaatimus erityisen avustajan/julkisen valvojan asettamiseen perustuu ilmeisesti analyyttisiin tilastoihin siitä, miten usein virkamiehet ovat rikkoneet kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia rikosten esitutkinnassa. Kirjoittajan tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, jossa virkamies olisi asetettu syytteeseen esitutkinnan väärinkäytöstä.

Pikemminkin uskoisin nykyisin kansalaisia huolestuttavan sen, että esitutkintaviranomaisten kapasiteetti ei riitä kaikkien rikosten tutkimiseen. Nykyisin liikennerikoksia useimmin tehdään syyttämättäjättämispäätös huumausainerikoksissa. On selvää, että poikkeusoloissa ja historiassa on esitettävissä tapauksia, joissa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia on loukattu, mutta tuntuu erikoiselta, että yhden poliisimiehen harrastustoiminnassaan tekemä teko osoittaisi olevan syytä supistaa rikostutkinnassa olevia pakkokeinoja kuten artikkelissa vihjataan.

Akateemisissa piireissä poliisi koetaan ilmeiseksi uhaksi, muut tavalliset kansalaiset saattavat olla jopa tyytyväisiä siitä, että rikoksen uhrit kokevat poliisin käyttävän laissa sallittuja keinoja rikosten tutkimiseen ilman julkisvalvojan valvontaa.
Tulliylitarkastaja Jukka Knaapi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.