Kirjoittajavieras Jarmo Rasi:
Hyvä, parempi, paras

Vuosituhannen ensimmäinen koulujen kevätpäätös lähestyy. Tänä keväänä otetaan lukuvuositodistuksissa kokonaisuudessaan huomioon uudet arviointiperusteet, joiden pohjalta kunnat ovat uudistaneet myös opetussuunnitelmiansa. Uudistusten keskeinen teema on opetustapahtuman asianosaisten suorittama itsearviointi, joka kulkee punaisena lankana läpi koko koululaitoksen.

Opetuksen järjestäjän on arvioitava antamansa koulutuksen tasoa, samoin opettajan antamaansa opetusta ja oppilaan sitä miten on opinnoissaan edennyt. Suoritetun arvioinnin pohjalta pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppimista.

Ihannetapauksessa arvioinnista ja suoritetusta palautteesta saadaan syklinen prosessi, ympyrä, joka ohjaa oppilasta paremmin kohti opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

Käytännössä hyvä opettaja on toiminut tähänkin asti näin, asiaa sen enempää analysoimatta. Nyt siitä pyritään tekemään tietoinen menetelmä, jossa kaikki kasvatustapahtumaan osallistuvat oppivat ja kehittyvät.

Oppilasarvioinnin osalta lakimuutos antaa kunnille entistä vapaammat kädet päättää sanallisen arvioinnin käyttöönotosta perusopetuksen 1-7 luokilla. Viimeistään kahdeksannella luokalla on oppilaille annettava numerot. Sanallista arviointia voidaan myöhemminkin käyttää numerotodistuksen täydentäjänä.

Lisäksi Opetushallitus on ohjeistanut perusopetuksen päättöarvioinnin yhteisiin oppiaineisiin kriteerit arvosanalle kahdeksan. Ratkaisulla pyritään tasapuolistamaan arviointia valtakunnan eri osissa ja saamaan todistuksista vertailukelpoisempia siirryttäessä perusopetuksen yhdeksänneltä, eli päättöluokalta, jatko-opintoihin.

Sanallisten arviointien osalta kompastuskivi on siinä, miten opettaja saa sanomansa perille sellaisena kuin haluaa. Tosiasiahan on, että sanalliseen viestiin, paperille kirjoitettunakin, sisältyy aina myös vastaanottajan viitemaailma.

Onko viestin vastaanottajan päivä sujunut hyvin, onko käsitys opettajasta myönteinen, miten oma koulunkäynti aikanaan sujui ja niin edelleen. Kaikki vaikuttavat, kun äiti miettii lapsensa koulunkäynnistä saamaa kirjallista palautetta.

Entä piileekö kirjoitettujen sanojen taakse kätkettyjä viestejä? Sanojen tulkintaa, semantiikkaa, sisältyy jo Opetushallituksen ohjeisiin, josta esimerkkinä toimii kaksi lausetta: "Mari, olet kohtalainen lukija" sekä "Mari, luet tyydyttävästi". Nämä lauseet ymmärretään eri vastaanottajien taholta helposti eri tavalla. Perusopetusasetuksen pykälän 10 mukaan sana kohtalainen rinnastetaan numeroon kuusi ja sana tyydyttävä puolestaan rinnastetaan numeroon seitsemän.

Opettajan oppilaalle antama arviointi muodostuu lopulta todistukseksi; välitodistukseksi tai lukuvuositodistukseksi. Koulu kyselee aikanaan vanhemmilta palautetta lukuvuoden koulutyön sujumisesta.

Todistus ohjaa oppilaan etenemistä opinnoissaan ja vanhempien palaute puolestaan koulun toimintaa. Arviointiympyrä sulkeutuu, ja mitä enemmän kouluväki ja oppilaiden huoltajat näin keskustelevat sen paremmin annettu palaute ymmärretään ja sen parempiin tuloksiin päästään.

Kirjoittaja on Loimaan Peltoisten koulun koulunjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.