Ruoppaus uhka Paimionlahden
lintuvesialueelle

Markku Lappalainen<br />Lintujen on saatava levätä ja ruokailla rauhassa muuttomatkoillaan. Jos Paimionlahti ruopataan, veneily lisääntyy ja linnut kärsivät, toteavat kirjoittajat.
Markku Lappalainen
Lintujen on saatava levätä ja ruokailla rauhassa muuttomatkoillaan. Jos Paimionlahti ruopataan, veneily lisääntyy ja linnut kärsivät, toteavat kirjoittajat.

Paimionlahden luonnon merkitys on tunnustettu monin eri sopimuksin. Paimionlahti on mm. lintuvesiensuojeluohjelman kohde, Natura-alue, lintudirektiivikohde sekä kaavoihin merkitty suojelualue. Vuosikymmenien aikana lahdella on tapahtunut muutoksia: kosteikkoa on kuivatettu maataloudelle ja rantoja on rakennettu, mutta siitä huolimatta luontoarvot ovat edelleen edustavia. EU:n Natura 2000-verkostoon Paimionlahti kuuluu EU:n lintudirektiivin perusteella. Direktiivin mukaan jäsenvaltion on estettävä lintudirektiivi-kohteen arvoa heikentävät toimet, vaikka ne olisivatkin kansallisen lainsäädännön mukaisia.

Korkeimman hallinto-oikeuden vesioikeudelle palauttamasta ruoppaushankkeesta ei ole tehty luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaista arviointia: hankeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava hankkeen vaikutukset, jos hanke todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura-verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen luontoarvoja.

Paavo Ristola Oy:n ja Natur och Miljö-järjestön Paimionlahdelta ottamista näytteistä mitatut kloorifenoli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet viittaavat siihen, että lahteen on aikoinaan päässyt puunsuojauskemikaaleja. NoM:n pääuoman sivusta ottamasta näytteestä analysoitiin suuria pentakloorifenolipitoisuuksia, jotka olivat peittyneet puhtaammalla sedimentillä. Näin voimakkaasti kontaminoituneen sedimentin ruoppaamisella ja ruoppausmassojen läjittämisellä saattaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen mukaan olla haitallisia vaikutuksia Paimionlahden ekosysteemiin.

Paimionjoki on suurin Saaristomereen virtaavista vesistöistä ja sen vesien kuljettamien ravinteiden ja muiden aineiden vaikutus Saaristomereen tilaan on olennainen. Ruoppaus muuttaisi joen virtausoloja ja kiihdyttäisi ravinteiden ja myrkkyjen liikkeellelähtöä. Lisäksi ruoppaus "kanavoisi" joen ja vauhdittaisi veden virtausta kasvillisuuden muodostaman "biologisen puhdistamon" ohitse. Ruoppaus myös samentaisi vesistöä ja vaikuttaisi mm. kalatalouteen. Rannalle läjitetyt ruoppausmassat valuisivat todennäköisesti ns. ylivuotona takasin suistoon ja kiihdyttäisivät lahden umpeenkasvua.

Ruoppaus mahdollistaisi huviveneliikenteen vilkastumisen. Muuttoaikoina veneily häiritsee tuhansia lepäileviä vesilintuja, joutsenia ja kahlaajia. On tärkeätä, että linnut saavat levätä ja ruokailla häiriöttä, jotta ne selviävät muuttomatkasta ja pesinnästä. Veneliikenne keskeyttää toistuvasti lintujen ruokailun ja ne joutuvat pakenemaan ympäriinsä.

Härmälä ja Laaksonen ehdottavat veneilyn haittojen minimoimista nopeusrajoituksen asettamisella (TS 12.4. ). Lahdella on kuitenkin jo nykyisinkin voimassa lääninhallituksen vuonna 1992 asettama 10 km/h nopeusrajoitus sekä aallokon aiheuttamiskielto. Nopeusrajoitus tuntuu olevan tuntematon asia niin kirjoittajille kuin muillekin Paimionlahden veneilijöille. Ilman jatkuvaa valvontaa sen hyöty on olematon.

Kirjoittajien mukaan ongelmana on lahden mataloituminen. Tämä on normaalin maankohoamisen ja joen tuomien kiintoaineiden suistoon kertymisen tulos. Ruoppaaminen olisi taistelua tätä kehitystä vastaan. Todennäköisesti ruoppaaminen tulisi myöhemmin uudelleen tarpeelliseksi. Lisäksi kaupungin venesatama toimii ilman vesioikeuden lupaa. Luvatonta toimintaa voidaan tuskin pitää ruoppauslupaa edistävänä asiana.

Härmälän ja Laaksosen ehdottamalla tavalla Paimionlahden huviveneilyä ja suojelua ei voida yhdistää. Järkevämpi ratkaisu olisi siirtää satamatoiminnot ulommaksi lahdelle, jossa ruoppaamiselle ei ole tarvetta. Alueen osayleiskaavassa on osoitettu Paimionlahden itärannalta kaksi venesatamavarausta Meltolan satamasta etelään. Veneily on siis mahdollista siirtää kauemmaksi lintujen pesimä- ja lepäilyalueista. Tämä olisi myös luontodirektiivissä mainittu vaihtoehtoinen ratkaisu toteuttaa veneily.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri r.y.
Virpi Lemmetyinen, puheenjohtaja
Seppo Häkkilä, varapuheenjohtaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.