Mosambik yrittää jaloilleen

TS/Tuula Heinilä<br />Veden voima on pahimmillaan valtava. Maputossa ovat rankkasateet ja niiden aiheuttamat virrat syöneet yhden pääkaduista satojen metrien pituiseksi hiekkamontuksi, jonka pohjalle jalankulkijat ovat kävelleet uudet polkunsa.
TS/Tuula Heinilä
Veden voima on pahimmillaan valtava. Maputossa ovat rankkasateet ja niiden aiheuttamat virrat syöneet yhden pääkaduista satojen metrien pituiseksi hiekkamontuksi, jonka pohjalle jalankulkijat ovat kävelleet uudet polkunsa.

TS Maputo
ELINA TUUKKANEN

Kolme kuukautta sitten alkaneet tulvat maksoivat Mosambikin hallituksen mukaan maalle yli 427 miljoonaa dollaria eli 2,6 miljardia Suomen markkaa.

Vesi ja myrskyt synkistivät pitkän sisällissodan läpikäyneen köyhän maan välillä jo kirkastuneita tulevaisuudennäkymiä.

Mosambikin ja Italian hallitukset sekä YK:n kehitysjärjestö UNDP järjestävät Roomassa alkavalla viikolla jälleenrakennuskokouksen.

UNDP:n Mosambikin valtuutettu Emmanuel Dierckx de Casterlen mielestä maa on saatava takaisin asemiin, joissa se oli ennen tulvan alkua, jotta siellä voitaisiin uudelleen keskittyä kehittämiseen, ei pelkästään tuhojälkien korjaamiseen.

- Mosambik ei nyt tarvitse lainoja, vaan apurahoja ja lahjoja, de Casterle sanoi.

Ruoka ja liikenne
tärkeimpiä tarpeita

   Tammi-helmikuun vaihteessa alkaneet ennätyssateet tuntuivat myös naapurimaissa, mutta pahiten kärsi Mosambikin eteläosa, Limpopo- ja Save-jokien varsi. Kansainvälinen, tähän mennessä yli 800 miljoonaa Suomen markkaa niellyt hätäapu esti ehkä tuhansien ihmisten menehtymisen.

Mosambikin hallitus laskee aineellisten vahinkojen suuruudeksi suoranaisesti ja kerrannaisvaikutuksineen yli 2,6 miljardia markkaa.

Tarvelistan kärjessä ovat ruoantuotannon ja liikkumisen takaaminen. 20 miljoonan ihmisen maassa, jossa liikenneyhteydet ovat tavallisissakin oloissa kehnot, paikallisella ruoantuotannolla on iso merkitys. Tulva-alueilla ihmiset menettivät pahimmillaan karjansa ja kaksi satoa, kun vesi vei korjatun viljan ja tulvan vuoksi pelloille ei päästy uudestaan.

Viisitoista vuotta kestänyt sisällisota päättyi viime vuosikymmenen alussa. Pitkän maan läpi kulkevat valtatie ja rata oli vasta ehditty saada kansainvälisellä rahalla käyttöön. Tulva murskasi monta siltaa, söi tienvarsia ja ratapenkkoja ja katkoi yhteyksiä pätkiin.

Maputokin kallis
kuntoon laitettava

   Tulvista kärsivät pahiten Mosambikin eteläisten jokien varret. Maan ainoassa miljoonakaupungissa, pääkaupungissa Maputossa, rankkasateiden tuhot olivat myös sitä luokkaa, että niiden vuoksi toimii kaupungintalolla hätätilalautakunta. Sen johtaja David Simango arvioi pelkästään katujen sekä vesi- ja jätevesihuollon korjaustarpeiksi yli 110 miljoonaa markkaa.

Summaan ei sisälly ulkopuolisen mielestä kalleimmalta näyttänyt rahakuoppa, Julius Nyerere, kaupungin yksi pääkatu, jonka sateet ovat jonkin viime vuoden mittaan syövyttäneet valtavaksi, satojen metrien pituiseksi hiekkamontuksi. Aukko on tien lisäksi ahmaissut taloja ja autoja.

Kuoppa oli olemassa jo vuodenvaihteessa, mutta helmikuussa vesi kukkuloilta mereen syöksyessään kaivoi siihen toisen mokoman lisää.

Arlete Antonio Dimande kertoi seisseensä järkyttyneenä koti-ikkunassa sinä yönä. Hänen pienestä talostaan jäi lopulta jäljelle vain puolet. Seuraava sadekausi vie oletettavasti senkin.

Dimanden perhe odottaa tietoa pääsystä uudelle asuinalueelle, Magoanineen kaupungin ulkopuolelle. Sinne ei muuteta mielellään, mutta edessä on pakko.

Miinat ja koulut
Suomen teemoja

   Mosambik on kuulunut viime vuosina Suomen kahdenvälisen kehitysavun pääkohteisiin. Kaksi suomalaista Raisu-miinanraivainta on pöllyttänyt kuuden miehen voimin maan etelärajan lähellä olevaa miinakenttää. Alkuvuoden sateet tekivät työstä lähes mahdotonta. 1 500 mosambikilaisen miinanraivaajan tavoin suomalaiset joutuivat pitämään toistuvasti rokulipäiviä.

Miinanraivausta johtava Heikki Ylönen sanoo, että edelleen on pitkälti arvailujen varassa, miten iso ongelma tulvien ja rankkasateiden paikaltaan ehkä liikuttelemat miinat lopulta ovat. Se näkyy vasta tulvajälkien kuivuttua.

- Miinoja on nyt tavattu jopa kellumassa merellä. Kyllä ne sielläkin voivat räjähtää, Ylönen kertoo.

Tulva on vaikuttanut myös suomalaisten kouluprojektiin Mosambikissa. Hankkeen koordinaattorin Veli-Pekka Tikan mukaan näyttää selvityksen jälkeen siltä, että suomalaisten koulurakentamishankkeet jatkuvat sittenkin alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

Esimerkiksi Maputon provinssissa 106 koulua huuhtoutui olemattomiin tulvien aikana. Suomalaiset laskivat pystyvänsä rakennuttamaan ne kaikki puolessa vuodessa uudelleen, mikäli kouluihin käytettäisiin tropiikissa mahdollisia kevyitä, joskin sääherkkiä rakenteita.

Mosambikilaiset päätyivät kuitenkin toivomaan suomalaisilta sitä, mistä oli jo sovittu: vähemmän, mutta kestävää.

Hätäapuun ja jälleenrakentamiseen Suomen erikseen osoittama rahasumma nousee kaikkiaan runsaaseen 20 miljoonaan markkaan. Suomen Maputon-asiainhoitajan Juhani Toivosen mukaan Suomen apu on haluttu sitoa "haavoittuvuuden vähentämiseen". Rooman kokouksessa Suomi lupautuu viiden sääaseman kuntoonsaattamiseen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.