Sairauskulut ajavat amerikkalaisia konkursseihin

TS Washington
STT

Holtiton tuhlaus ei ole välttämättä ainoa syy amerikkalaisten huikeisiin konkurssilukuihin. Vastatehty selvitys paljastaa, että yli kolmannes yksityishenkilöiden viime vuonna tekemistä konkurssihakemuksista liittyi sairauskuluihin.

Sairaalalaskut ja lääkekulut saattavat nousta Yhdysvalloissa helposti valtaviin lukuihin yllättävän sairauden tai onnettomuuden kohdatessa. Ilman minkäänlaista sairausvakuutusta on yli 40 miljoonaa amerikkalaista; uusimpien selvityksien mukaan jopa joka kuudes amerikkalainen joutuu tulemaan toimeen ilman sairausvakuutuksen tuomaa turvaa.

Yhdysvalloissa valtio maksaa vain erittäin vähävaraisten ja eläkkeellä olevien sairausvakuutukset, mutta muuten systeemi pyörii yksityisten vakuutusten varassa. Kattavat vakuutukset ovat kuitenkin erittäin kalliita, ja niitä tarjoavat vain suurimmat työnantajat. Valtaosalla pienyrittäjistä ei ole niihin varaa.

Kallista
sairastamista

   Yksi selvityksen tekijöistä on arvostetun Harvardin yliopiston professori Elizabeth Warren . Hänen mukaansa tähän saakka on kiinnitetty erittäin vähän huomiota siihen, mitä itse asiassa on monien perheiden rahaongelmien taustalla. - Tämä on muistutus siitä, että konkurssiin ajautuneista perheistä suuri osa on ajautunut umpikujaan sairauteen tai onnettomuuteen liittyvien kustannusten vuoksi, hän tähdentää.

Yhdysvalloissahan ensiavussa käynti ilman sairausvakuutusta saattaa maksaa tuhansia dollareita, ja leikkaus tai synnytys maksaa kymmeniätuhansia. Sairaalassaolon aikana jokainen toimenpide ja lääke laskutetaan erikseen. Reseptilääkkeet tulevat myös suunnattoman kalliiksi ilman vakuutussuojaa.

Ongelmia saattaa esiintyä myös niillä, joilla on vakuutus, sillä se ei välttämättä kata kaikkia kuluja tai tapauksia. Useimmat yhtiöt kieltäytyvät maksamasta kuluja, jotka johtuvat ennen vakuutuksen voimaatuloa havaitusta sairaudesta, vaikkapa astmasta tai sydänongelmista.

Sairauskulujen vuoksi konkurssiin ajautuneista monella onkin olemassa jonkinlainen vakuutus.

Konkurssilaista
kiistaa

   Tutkimuksen tekijät toivovat, että selvityksellä olisi jonkinlainen vaikutus valmisteilla olevaan konkurssilain uudistukseen. Lainlaatijat kiistelevät, pitäisikö säilyttää nykykäytäntö, jonka mukaan henkilökohtaisen konkurssien tekijän velat pyyhitään useimmissa tapauksissa yli.

Pankit ja luottolaitokset ovat vaatineet uudistusta, jonka mukaan konkurssiin ajautuneen pitäisi maksaa velat pois.

Kuluttajaryhmät ja perheasioista huolehtivat järjestöt sanovat kuitenkin, että konkurssilain muutos lisäisi entisestään juuri vähävaraisten yksinhuoltajaperheiden ahdinkoa.

Useimmin rahavaikeuksissa sairauskulujen vuoksi olivat selvityksen mukaan ikääntyneet sekä naiset, jotka ovat yksinhuoltajia.

1998 tehtiin ennätysmäärä yksityishenkilöiden konkursseja, yli 1,4 miljoonaa. Viime vuonna luvut kääntyivät kuitenkin hienoiseen laskuun.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.