Ruokavalion kokonaisuus tärkeä

TS/Jonny Holmén<br />"Ravitsemuksessa on kyse sopivasta kokonaisuudesta, ei hyvistä tai huonoista ruuista. Se, mitä syö usein, ratkaisee", ravitsemusterapeutit kirjoittavat.
TS/Jonny Holmén
"Ravitsemuksessa on kyse sopivasta kokonaisuudesta, ei hyvistä tai huonoista ruuista. Se, mitä syö usein, ratkaisee", ravitsemusterapeutit kirjoittavat.

Saamamme hämmentyneen palautteen vuoksi vastaamme Maarit Laakkosen kirjoitukseen (TS 11.4.). Lehdissä kirjoitetaan paljon ravitsemuksesta; Laakkosen kirjoitus sisälsi virheellisiä käsityksiä, joten näemme tarpeelliseksi vastata.

Hyvä ruokavalio on oleellista hyvinvoinnin kannalta. Ruoka ei ole ainoastaan energian- ja suojaravintoaineiden lähde, vaan myös nautinnon ja hyvän olon lähde. Terveyden kannalta suositeltavalle ruokavaliolle voidaan antaa yleisiä suuntaviivoja, mutta toteutus on aina yksilöllinen.

Energiamäärän tarpeen vaihtelu on vain yksi esimerkki ruokavalion yksilöllisyydestä. Milloin ja mitä syödään ovat yksilöllisiä asioita, eikä yksityiskohtaisia ohjeita aterioiden ajoituksista tai eri aterioiden koostumuksista voi antaa.

Hyvän ruokavalion kokoamisessa pääpaino ei ole yksittäisissä ruuissa tai ruoka-aineissa. Ravitsemuksessa on kyse sopivasta kokonaisuudesta, ei hyvistä tai huonoista ruuista. Se, mitä syö usein, ratkaisee.

Terveyden kannalta suositeltava ruokavalio perustuu kasvikunnan tuotteille. Peruna, täysjyvävilja, juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät eri muodoissa ovat ruokavalion perusta. Kun syö kauden saatavuuden mukaan, silloin valintoja ei estä hintakaan.

Maitotuotteilla, lihalla, kalalla ja ravintorasvoilla täydennetään ruokavaliota. Kun se tehdään kohtuudella, on sillä vaikutusta myös painonhallintaan. Niin maitovalmisteissa, kalassa kuin lihassakin vaihtoehtoja on runsaasti sopivuuden ja makumieltymysten mukaan. Esimerkiksi maitovalmisteissa on runsaasti vaihtoehtoja maun, laktoosipitoisuuden ja rasvapitoisuuden suhteen.

Proteiinin lähteenä sekaruokavaliossa ovat kala, liha, maitovalmisteet, mutta yhtälailla viljavalmisteet ja kasviksista erityisesti palkovilja. Kasvisruokailijalla korostuvat kasvikunnan proteiinin lähteet. Proteiinin elimistö pilkkoo aminohapoiksi, joitten saannista ei tarvitse erikseen huolehtia muuten kuin eräissä harvinaisissa sairauksissa.

Tyydyttämättömien (pehmeiden) rasvojen lähteenä on suositeltavaa käyttää kasvirasvoja ja kalaa. Oliiviöljy ja rypsiöljy ovat hyviä vaihtoehtoja.

Ruuansulatus on yksi hyvinvointimme perusta. Säännöllinen ateriointi, kohtuullinen annoskoko ja rauhallinen ruokailu ovat a ja o. Ruokailuhetken tarkoitus on olla nautinto monella tavalla.
Ravitsemusterapeutit
Outi Pynnönen ja
Merja Rastas