Kirjoittajavieras-kolumni Leena Löfgren
Nykymenoa

Leena Löfgren.
Leena Löfgren.

Ennen saatiin vain tyttöjä ja poikia, mutta tänä päivänä näyttää syntyvän melkeinpä ainoastaan prinssejä ja prinsessoja, joista vanhemmat ovat onnesta sekaisin. Hyvä näin, ja niin kuuluu ollakin. Mutta liian moni lapsi joutuu pian tuntemaan itsensä hylätyksi äidin ja isän kasvaessa erilleen toisistaan.

Usein käy niin, että äiti tuokin uuden isän pois muuttaneen tilalle. Kilpaile siinä sitten äidin suosiosta tämän kanssa. Entäs, kun oma isä hakee viikonlopuksi kylään. Voit tuntea oikeutetusti mustasukkaisuutta seuratessasi isääsi uuden ihastuksensa ja tämän lasten keskellä.

Perinteet tuntuvat erikoisesti nuorten keskuudessa olevan kunniassa. On näyttäviä kastetilaisuuksia, komeita rippijuhlia, wanhojen tansseja ylellisine pukuineen, suurellisia lakkiaisia ja loistokkaita päiväprinsessana-häitä. Rahaa palaa ja kulutetaan.

Mielestäni perinteitä arvostetaan usein vain juhlatasolla. Esimerkiksi perinteisiä perhearvoja oikein ivataan ainakin urbaanissa mentaliteetissa. Ihmisiä kehotetaan kuluttamaan, lainaa tyrkytetään, kortit viuhuvat ja krääsää kertyy. Rahalla saa valtaa, statuselämyksiä, ehkä terveyttäkin ja pian varmaan myös Metusalemin mittaisen elämän.

Tiukka pipo ja vähän leluja on paha yhdistelmä, jos vanhemmilla ei ole antaa aikaa ja virikkeitä lapsilleen. Valitettavan usein yhdessäolo korvataan rahalla. Lasten ei mielestäni myöskään tarvitse saada palkkaa pienistä perheen hyväksi tehdyistä askareista. Olisi hyvä, jos lapset ja nuoret opetettaisiin perheissä ottamaan myös vastuuta rahankäytöstä sekä huolehtimaan ja välittämään toisistaan. Jos ruohonjuuritasolla perheenjäsenet auttaisivat ja tukisivat toisiaan, uskoisin, ettei olisi niin paljon syrjäytyneitä, eikä yksinäisiä, ja tarvittaisiin varmaan vähemmän ammattiauttajiakin. Mutta perheestä välittäminen ei nyt ole muotia, se koetaan tekopyhyydeksi eikä siitä saa kiitosta ja kunniaa.

Osa kansalaisista mieltää monet rajoitukset pahaksi holhoamiseksi. Huumeista ja alkoholin haitoista ei mielestäni ikinä puhuta liikaa. Testit ovat paikallaan. Huolehtiminen ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta on välittämistä parhaimmillaan.

Luin tässä kerran Kelan lehdestä erään tohtorin karua kertomaa Kehitysvammaliiton järjestämässä alkoholinkäytön sikiönvaurioita käsittelevässä seminaarissa. FAS- ja FAE-oireyhtymästä eli äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön aiheuttamasta kehitysviivästymästä kärsiviä lapsia syntyy kuulemma vuosittain paljon enemmän kuin Dawn-lapsia, joita aiemmin sanottiin mongoloidilapsiksi. Tästäkään asiasta ei varoiteta tarpeeksi. Kohdun lapsi humaltuu kuulemma jo sormustimellisesta. Jos naisella ilman alkoholia on onni synnyttää terve lapsi - ei luulisi olevan ylivoimaista valita raitis odotus.
Kirjoittaja Leena Löfgren on littoislainen perheenemäntä.