Tärinätie ihmetyttää

Maantie n:o 181 on komea kulkuväylä monipuolisesta tuotantoelämästään tunnetun Kemiönsaaren ja maamme vanhimpiin kuuluvan Hämeen Härkätien välillä. Vuosikymmenien aikana toteutetut parannustyöt ovat tuloksillaan ilahduttaneet tien käyttäjiä paitsi saarelaiskunnissa, myös Karunan, Sauvon ja Paimion alueilla. Viime kesänä oiottu ja päällystetty Tarvasjoen rajalle ulottuva tieosuus on saanut runsaasti kiitosta käyttäjiltään.

Mutta siinä rajapaalun paikkeilla maireet muuttuvat manailuiksi tasaisen pyörinnän vaihtuessa äänekkääseen poukkoiluun! Alun toista kilometriä sitä täristystä riittää eli Vt 10:n risteykseen saakka. Rei'ittyneen tieuran kulkija tuntee tulleensa usein mainittuun toiseen maailmaan, siirtyneensä asvaltoidulta pinnalta karjapolkukulttuuriin. Ratkeaa toki riemuun, jos pääsee Mäentaan risteykseen ja havaitsee ajoneuvonsa kutakuinkin kulkukelpoiseksi.

Miksi tällainen tilanne? Eikö huolto pelaa? Kyllä mäentaalaisten kertoman mukaan valtion auto miehistöineen tämän tästä on toimessa, mutta lapioin siroteltu täytemurska ei kuopissa kauan säily raskaan liikenteen jyrätessä. Entäpä täysin uusi pinnoite? Ei ole rahaa tämän tulevaisuudessa kylätieksi jäävän väylän erinomaiseen paranteluun. Miksei toteuteta lopullista ratkaisua uuden tienpätkän ja liittymän osalta? Onko suuntakaan selvillä, mistä mennään ja milloin?

Kysymyksiin odottavat vastausta tärinätien päivittäiset käyttäjät sekä erityisesti sen varrella sijaitsevien kiinteistöjen asukkaat. Olisiko tienpidosta päättävien syytä tutustua itse paikan päällä tilanteeseen? Mitenkä olisi esimerkiksi vappuajelu Paimiosta Mäentaan risteykseen? Saattaisi körötellessä selvitä tuntemattomia seikkoja - ehkäpä sellainenkin, ettei tässäkään kohteessa puute ole ainoastaan rahasta!
Lauri A.O. Heimonen
tuomarilantieläinen