Rahako haisee Turussa

Turun kaupungin talous ei näytä kohentuvan. Jatkuvasti viranomaiset tuskailevat rahan puutteen kanssa. Eräs ajankohtainen ja runsaasti rahaa vaativa asia on jäteveden puhdistus ja siitä tulevan lietteen käsittely. Erilaisiin kokeiluihin on jo uponnut miljoonia markkoja kuin kankkulan kaivoon.

Ainoa tuntuvampi tulos näistä kokeista on ollut, että niiden avulla Turulle on saatu oma ns. ominaishaju. Nyt kesän tultua varmaankin taas ympäristökuntien asukkaat huomioivat tuoksun ja raportoivat sen levinneisyysalueesta. Miksi on näin? Ovatko kaupungin viranomaiset niin urbanisoituneita, että tämänkaltaiset luontoa lähellä olevat asiat käyvät yli ymmärryksen.

On kuulunut sellaistakin, että suunnitteilla on energialaitoksen rakentaminen Topinojan kaatopaikalle ja sen käyttövoimana olisi puuhake. Olisikohan nyt, ennenkuin asiassa edetään peruuttamattoman pitkälle, syytä ottaa aikalisä eli tuumaustunti.

On siis olemassa kaatopaikka, Topinoja nimeltään. Se täyttänee nykyajan vaatimukset kaatopaikkana. Alue on kooltaan noin 50 hehtaarin kokoinen. Jos se olisi suorakaiteen muotoinen määräala, sen sivujen pituudet olisivat noin 700m§800m. Tälle alueelle on jo rakennettu alueen hoitoon ja toimintaan tarvittavat rakennukset, erilaisille jätteille varattu omat alueensa käsittelytiloineen.

Jos tälle alueelle vielä rakennetaan voimalaitos ja sille tilat polttoainevarastoilleen, jää tilaa varsinaiseen kaatopaikkakäyttöön enää kovin vähän ja se on pidemmällä aikavälillä huono juttu.

Turun kaupungilla on alueita Paattisten suunnassa. Olisiko nyt asiallista harkita biojätteen ja jätevesilietteen mädättämislaitoksen rakentamista vähän kauemmas suuresta asutuskeskuksesta, harvempaan asutulle alueelle, jolloin mahdolliset hajuhaitat kohdistuisivat vähäisempään asukasmäärään ja sekoittuisivat jo olemassa oleviin karjanhoidollisiin tuoksuihin.

Tiedetään myös, että mädättämö tuottaa metaanikaasua, joten se ajateltu haketta polttava voimalaitos voitaisiin rakentaa sen mädättämön välittömään läheisyyteen ja käyttäisi se metaanikaasun lisäpolttoaineenaan. Näin menetellen hajut ehkä vähenisivät sen verran, että ohikulkijat eivät enää tunnistaisi Turkua hajun perusteella.

Varat edellä esitettyyn saadaan, kun pienennetään kaupungin budjetista määrärahoja sellaisilta alueilta, joilla ei ole oleellista merkitystä kaupunkilaisten enemmistön elämään ja olosuhteisiin, kuten ns. yleishyödylliset yhdistykset. Tältä momentilta voitaisiin ottaa vuosittain 20 miljoonaa markkaa viiden vuoden aikana ilman, että tapahtuisi vahinkoa kaupungille.

Samoin on kulttuurimäärärahojen suhteen. 20 milj.mk viiden vuoden aikana vuosittain vähennettynä opettaisi ehkä silläkin alalla säästäväisyyttä, eikä kaupungille ja kaupunkilaisille koituisi paljoakaan haittaa. Rahaa säästyisi, kun nykyistä jäteveden puhdistamoa ei peruskorjattaisi, vaan vain välttämättömät korjaukset tehtäisiin.

Kun mädättämö ja voimala ovat valmiit viiden vuoden sisällä, voitaisiin aloittaa jäteveden puhdistamon rakentaminen. Se voitaisiin tehdä yhdessä Raision kaupungin kanssa ja lähelle Raision rajaa ja vaikka kallion uumeniin. On tuloksen kannalta parempi, että tehdään asia, isokin, kerralla kuntoon kuin tökkiä asioita joka paikassa vähän kerrallaan, eikä valmista tule koskaan. Päättäjillä pitää olla rohkeutta tehdessään päätöksiä.
Erik Koski