Itsekäs toimintamalli vieras suomalaisille

Opiskelija Marko Halonen kirjoittaa pakolaiskeskustelun ajatusmalleista ja moittii sitä, että meillä paheksutaan Suomeen tulevia pakolaisnuorukaisia, jotka ovat pelastaneet vain itsensä jättäen jälkeensä naiset, lapset ja vanhukset (TS 22.4.). Näitäkään pakolaisia ei tule syyllistää, mutta ei pitäisi syyllistää myöskään suomalaisia, jotka suhtautuvat asiaan hieman kriittisesti.

Meidän kulttuuriimme ei ole ainakaan aikaisemmin kuulunut näin itsekäs toiminta, joskin huolestuttavia merkkejä uusitsekkyydestä onkin alkanut näkyä. Moni suomalainen ei todellakaan katso hyvällä nuorukaista, joka jättää heikommat selviytymään omin neuvoin ja hakeutuu itse parempiin oloihin. "Naiset ja lapset ensin" on meillä ollut luonnollinen huolenpitoperiaate - ei vain merihädässä vaan yleisemminkin.

Olisiko itsekäs käyttäytymismalli ollut hyväksyttävä esimerkiksi viime sotiemme aikana? Meiltä toimitettiin kyllä lapsia Ruotsiin "sotaa pakoon", mutta tuskin monikaan asekuntoinen mies lähti helpompiin oloihin ja jos lähti, ei varmasti saanut ymmärrystä osakseen.

Kansainväliset sopimukset ja inhimillisyys luonnollisesti edellyttävät, että pakolaiset hoidetaan asianmukaisesti, mutta ei vaikuta kohtuulliselta syyllistää niitä suomalaisia, jotka tasapuolisesti vaativat muilta samaa kuin omilta ja itseltäänkin.

Tämä suomalaisten "pahe" on useimmiten tiukkaa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Suomalaiset tarkkailevat niin omien kuin muidenkin käyttäytymistä ja tekevät johtopäätökset havaintojensa mukaan.

Joku voi myös kysyä, olisiko puheena olevilla maahanmuuttajilla valmiutta tiukan paikan tullen puolustaa uutta kotimaataan, vai olisiko jälleen edessä lähtö paremmille asuinsijoille.

Mielestäni on pakolaisten sopeutumisen kannalta eduksi, että heille selitetään suomalaiseen kulttuuriin sisältyvät erityispiirteet silloinkin, kun ne eivät näytä heidän kannaltaan miellyttäviltä. Eri kulttuurien yhteiselämä edellyttää kaikilta osapuolilta toisten näkemysten tuntemista ja kohtuullisia kompromisseja.
Pekka Pihlanto
professori