Määrään perustuva maksu toteuttaa
jätelain perusperiaatetta

Kiintestönomistajille on paikoin tullut uusi maksu, ekomaksu. Muualla sitä vielä harkitaan. Mitkä ovat uuden kiinteän kunnallisen maksun perusteet?

Nykyisen jätelain pykäliä muokattaessa vuonna 1993 löytyy eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintötekstistä maininta, että jätehuollosta ei pitäisi periä perusmaksua, jolla katetaan ongelma- ja hyötyjätteen keräys, vaan näistä syntyvät kulut pitäisi kattaa yleisin verovaroin. Jätemaksun pitäisi sisältää vain jätteen kuljetusmaksu ja (kaatopaikalla ) käsittelymaksu.

Kiinteistöverojen ylärajoja on nostettu, joten mainittujen erityisjätepalvelujen kattaminen verovaroin on täysin mahdollista. Jätemaksut tuntuvat olevat muutenkin nousussa. Niin sanotun kunnan järjestämän jätehuollon vuosimaksut ovat jo nousseet suuruusluokkiin 1 150 markkaa vakituiselle kiinteistölle ja 850 markkaa kesämökille.

Kunnilla on käytännössä mahdollisuus antaa yhdelle yritykselle koko kunnan tai tietyn alueen jätteenkuljetus yksinoikeudeksi. Mainitut maksut ovat tällaiselta alueelta.

Moni kiinteistönomistaja kysyy edellämainitun suuruisen vuosimaksun saatuaan, että voisiko kuitenkin jätehuoltopalveluita kilpailuttaa esim. kyläkunnan, tiekunnan, kimpparoskisporukan tai yksittäisen kiinteistön omistajan toimesta.

Samassa edellä mainitussa mietintötekstissä todetaan, että olisi seurattava erityisesti jätemaksujen tasoa ja kiinnitettävä huomiota siihen ovatko mahdollisuudet kilpailuttamiseen riittävät.

Tuntuu, että kilpailutus ei kaikkialla ole riittävää.

Käytäntö vaihtelee paljon. Löytyy kuntia, jotka tarjoavat kaikki seuraavat jätehuoltovaihtoehdot: 1. Sopimus suoraan jonkun alueella toimivan jätekuljetusyrityksen kanssa, jolloin maksu menee jätemäärän mukaan. 2. Kimpparoskisporukan yhdessä ostama sopimuspalvelu, joka on muunnos edellisestä. Jos kumpikaan edellämainituista ei sovi, löytyy kunnan alueella aluejätepisteitä, joiden käyttäjiksi liittyvät loput jätehuollon tarvitsijoista ja maksavat vuosimaksun.

Näissä kunnissa on siis vaihtoehtoja riittävästi ja jokaisella on mahdollisuus liittyä myös sopimusperusteiseen jätehuoltoon, jolloin joutuu maksamaan vain syntyneen todellisen jätemäärän mukaan.

Nykyiseen epäyhtenäiseen käytäntöön ovat tyytymättömiä monen kesäasukkaat. Mökillä oleskelu voi olla hyvin luonnonmukaista ja vähän jätettä tuottavaa. Todellinen jätemäärä on silloin asianmukainen maksuperuste. Määrään perustuva maksu toteuttaa jätelain perusperiaatetta ja kannustaa vähentämään jätemäärää. Korkea kiinteä maksu voi toimia päinvastoin.
Jukka Vanhanen, Salo
Vapaa-ajan Asunnot ry,
Suomen Omakotiliiton
valtakunnallinen yhdistys