Eikö myrskyn niittäminen
huvitakaan suomalaisia

TS käsitteli pääkirjoituksessaan 19.3. ilmiselvää tosiota: äidinkielen taidot rapautuvat opiskelevan nuorison suoritteissa. Mikä taho tässä maassa hahmottelee äidinkielen opetuksen tuntimäärät ja laatii opetussuunnitelmat? Niitten mukaan tässä maassa valmistuu vuosittain sanataiteilijoita ylioppilaitten määrän verran joka vuosi, mutta ei yhtäkään asiakielen käyttelyn osaajaa. Useimmat opettajat katsovat velvollisuudekseen noudattaa opetussuunnitelmaa, eivätkä he ole sitä laatineet. Missä höyryää sylttytehdas?

Jokaisen opiskelijan tulevaisuuden ratkaisee hänen taitonsa käyttää asiakieltä. Sitä ei kuitenkaan opetetaan koululaitoksessamme, sen on oikein Korkein hallinto-oikeus päätöksessään 11.12.89 kieltänyt. Silloinen Kouluhallitus oli kieltänyt asiakielen kirjoittamista koskevien, tilasto-otannan mukaan hankittujen tietojen käyttämisen oppimateriaalina. Koko täydentävä kielenkäyttöä selvittävä materiaali vastasi vain yhteen kysymykseen: miten asiakieltä on kirjoitettava.

Päätös kieltää yksivakaisesti kielenkäyttöä selkeyttävän tiedon jakamisen sekä peruskoulussa että lukiossa. Itse en tuota päätöstä totellut ja nytpä paljastan asiantilan; kokeilun ja sen tulokset. Vuosina 1976-94 täydensin perinteistä opetusmateriaalia hankkimillani tiedoilla. Yksikään kokelas ei reputtanut ja kolmeen ylimpään arvosanaan ylsi yli 92 prosenttia kirjoittaneista.

Suomalaiset ovat sallineet tuulen kylvämisen. Eikös myrskyn niittäminen nyt sitten ihastutakaan? Liki kuukausittain tuodaan esille kielenkäytön suhteen todella skandaalimaisia esimerkkejä. Harjoitetun opetuspolitiikan tulokset alkavat tulla näkyviin.

Mutta varsinainen myrskyhän vasta tekee tuloaan. Ja se puhkeaa, siitä olen täysin vakuuttunut. Millään kansalla ei ole varaa sallia näin päinseinäistä opetuspolitiikkaa, ja kerran se havaitaan meilläkin. Yhteiskunnan hyvinvointi on suoraan verrannollinen sen käyttelemän asiakielen tasoon - siinä suhteessa edellä nimetyn sylttytehtaan ideanikkareilla on ollut ihan oikea näkemys.
Leo Suomela
fil. tri