Turun terveydenhuolto sairastaa

Turun kirurgisen sairaalan toiminnasta, yhdistämisestä Tyksiin sekä kaupungin terveyslautakunnan päätöksentekoon vaikuttavista aspekteista kirjoittaa Ruth Hasan (TS 5.4.)

Terveyslautakunnassa melko suvereenisti ensiviulua soitteleva kokoomus onkin monissa päätöksissään osoittanut, että sosiaalisista ja humaaneista perusperiaatteista täysin välinpitämätön markkinatalous onkin ollut viulumusiikin pääasiallisin säveltäjä. Terveyslautakunnan roolin siihen osaan keitä palkataan kaupungin terveydenhuollon virkoihin, tulee kiinnittää erikoista huomiota.

Miten voidaan ymmärtää kirurgisen sairaalan vajaakäyttö, yksi leikkaussaleista on ollut kokonaan käyttämättä. Sadat kirurgista hoitoa tarvitsevat potilaat ovat jääneet hoidotta. Käsittämätön on myös suunnitelma sairaalan kokonaan sulkemisesta kesäajaksi. Jäljelle jää ainoana hoitolaitoksena vain Tyks. Leikkausta odottavien potilaiden makuuttaminen jopa useita päiviä Tyksin käytävillä ja leikkausten jälkeiset pitkät odotusajat jatkohoitoon pääsemiseksi maksavat huomattavasti enemmän kuin kirurgisen sairaalan hoitovuorokaudet. Ei ole todellakaan yhdentekevää, mihin rahat kohdennetaan. Turku on myöskin suurin maksaja Tyksin menoissa.

Ortopedian keskittäminen kirurgiseen sairaalaan tuntuu järkevältä, koska ortopedisten leikkausten jälkeen ei teho-osaston palveluja normaalisti tarvita, ei myöskään pitkiä hoitojaksoja vuodeosastoilla. Potilaiden kotiutus joko suoraan tai kuntoutusosastojakson jälkeen yksinkertaistuu.

Simo Klimscheffskij (TS 7.4.) kummastelee sosiaalidemokraattien kielteistä kantaa terveyskeskusmaksujen perimiseen. Kirjoittajan mielestä näillä maksuilla voitaisiin kirurgisen sairaalan tyhjä leikkaussali ottaa käyttöön.

Etteikö meillä muka olisi varaa muilla keinoin saada leikkaussalin tilat niille tarkoitettuun käyttöön. Jo yli kymmenen vuotta jatkunut henkilöstörakenteen muutos, jolla sekä Tyksin että kaupungin terveydenhuollon alempipalkkaisten perushoitajien virkoja on muutettu ylempipalkkaisten erikoissairaanhoitajien viroiksi, aiheuttaa vuosittain palkkamenojen kasvua noin 40 000 mk virka/vuosi. Tyksissä muutokset aiheuttavat palkkamenoissa noin 8 miljoonan markan vuosittaisen vajeen ilman, että mitään olennaista olisi saavutettu. Vaikka kaupungin terveydenhuollossa ei liene kysymys vielä näin laajasta muutosprosessista, on tarpeeton kasvu sielläkin huomioon otettava.

Klimscheffskijn ajatus asettaa vähävaraisempien kannettavaksi noin 6 miljoonaa markkaa vuodessa tuottava terveyskeskusmaksu herättää kysymyksen, miksi kuurnia hyttyset ja niellä kamelit.

Meidän tulee pitää huolta toimivasta yhteiskunnasta ja kaikilla kansalaisilla ikään katsomatta tulee olla oikeus saada tasavertaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja näin hoitopaikalla on erittäin keskeinen merkitys.
Oili Peltola
perushoitaja