Oikea ruokavalio ja liikunta
tie hyvinvointiin

Useita maratoneja juosseena aloin kiinnostua oikeaoppisesta ruokavaliosta. Yli 400 asiantuntijan mielipiteet erovat vain hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen käyttömäärien suhteesta. Urheilijat ja paljon liikkuvat tarvitsevat proteiineja ja rasvaa huomattavasti enemmän kuin sohvalla löhöilijät.

Voidakseen hyvin ja pysyäkseen hoikkana on jätettävä pois kaikki huonot hiilihydraatit ja proteiinit. Kaikki leivonnaiset, sokerit, perunat, lihat, kananmunat, makkarat ja maitotuotteet. Siis ne, joista yleensä suomalaisten ruokavalio koostuu. Ne korvataan tärkeillä aminohapoilla, joita saa hedelmistä, kasviksista ja pähkinöistä. Lihassa ei ole yhtään ainoaa välttämätöntä aminohappoa, jota ei voisi saada myös kasveista.

Elimistö pystyy itse muodostamaan 15 eri aminohappoa, kahdeksan täytyy saada ravinnosta. Jos syö säännöllisesti eri kaaleja, kurkkua, tomaattia, maissia, herneitä, kesäkurpitsaa ja banaaneja niin saa kaikkia kahdeksaa elimistön tarvitsemaa aminohappoa.

Yleensä on arvioitu raskaan aamiaisen olevan haitaksi ja lisäävän väsymystilaa. Puoleen päivään asti pitäisi syödäkin ainoastaan hedelmiä ja yrttiteetä (ei kahvia!). Tänä aikana kuona-aineet poistuvat eikä energiaa kulu turhaan ruuan sulatukseen. Hedelmät syödään aina tyhjään vatsaan.

Ruokavalion perustana ovat vesipitoiset ruuat, vihannekset ja hedelmät, jotka poistuvat ja hajoavat elimistössä nopeasti eikä kerry haitallisia myrkkyjä ja ylimääräisiä rasvakerrostumia vyötärölle. Väsymys poistuu, tulee huomattavasti lisää energiaa, tarmoa ja hyvinvointi lisääntyy.

Suositeltavia proteiineja ovat kalat, vähärasvaiset kalkkunat ja kanat. Maitotuotteista voi käyttää raejuustoa marjojen ja hedelmien kanssa välipalana sekä rasvattomia juustoraasteita.

Muita maitotuotteita on syytä välttää, sillä mikään ei pilaa terveellistä ruokavaliota yhtä nopeasti kuin maitotuotteiden käyttö. Maidon eräs osa on kaseiini, joka hyytyy mahalaukussa ja muodostaa suuria, vaikeasti sulavia kokkareita ihmisen elimistöön. Tämän liisterimassan käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa. Osa tästä massasta kovettuu ja tarttuu suoliston sisäpintaan ja estää ravintoaineiden imeytymistä. Lehmänmaidon kalsium on hyvin karkeaa ja se on sitoutunut kaseiiniin. Tämä estää kalsiumin imeytymistä.

Kaikissa lehtivihreissä vihanneksissa, pähkinöissä, seesamin siemenissä sekä hedelmissä on kalsiumia, jotka ovat parhaita kalsiumlähteitä merilevän ja kuivattujen hedelmien kanssa.

Tyydyttyneitä rasvoja on myöskin syytä välttää. Huonoimpia ovat naudan- ja sianliha sekä maitotuotteet ja kananmunat. Niissä on huonoa arakidonihappoa. Parhaimmat vaihtoehdot rasvoissa ovat monityydyttymättömät oliiviöljy, oliivit ja avokadot.

C-vitamiinilähteitä ovat mm. paprikat, parsakaali ja appelsiinit. Beetakaroteenia saa pinaatista ja aprikooseista sekä B3 ja B6 -lähteitä ovat tonnikala, lohi ja kalkkuna.

Elimistö tarvitsee myös GLA:ta, joka on monityydyttymätön rasvahappo, joka estää rasvan varastoitumista elimistöön. Muutama lautasellinen kaurapuuroa viikossa takaa riittävän GLA:n saannin.

Eräs tärkeä tekijä on myös ruokien oikea yhdisteleminen. Elimistö ei pysty sulattamaan kuin yhtä kiinteää ruokaa kerrallaan. Tiivisruualla tarkoitetaan kaikkia muita ruokia, paitsi vihanneksia ja hedelmiä. Pitäisi siis syödä kalan kanssa höyrytettyjä vihanneksia ja salaatteja, eikä niin kuin suomalaiset yleensä tekevät, että syövät perunat, lihat, leivät ja maidot yhtenä sekasotkuna. Voi elimistöparka!
Maarit Laakkonen
Aura