Kupittaan puutarha-alue säilytettävä

TS/Jari Laurikko<br />Jos Kupittaan ryhmäpuutarha-alueen lopettamisen kriteerinä pidetään alueen sijaintia keskustan ja liikenneväylien puristuksessa, sillä perusteella voitaisiin kirjoittajan mukaan lakkauttaa kaikki puistot kaupunkikuvassa.
TS/Jari Laurikko
Jos Kupittaan ryhmäpuutarha-alueen lopettamisen kriteerinä pidetään alueen sijaintia keskustan ja liikenneväylien puristuksessa, sillä perusteella voitaisiin kirjoittajan mukaan lakkauttaa kaikki puistot kaupunkikuvassa.

Kuusikymmentäneljä vuotta ryhmäpuutarhatoimintaa Turun kaupungin keskustassa on mittava osoitus siitä, että ryhmäpuutarhat kuuluvat myös ns. city-kulttuuriin. Tämä tosiseikka on pitänyt ryhmäpuutarhayhteisön hengissä kaikki nämä vuodet, joista tosin viimeiset ovat olleet elämistä suuren marketin varjossa.

Sillä ovathan Turun kaupungin päättäjät jatkaneet Kupittaan alueen vuokrasopimusta vain muutaman vuoden kerrallaan ja täten pitäneet Kupittaan viljelijöitä kuin Pietaria hiilivalkealla. Saadaan se viljellyn alueen kunnostusinto näinkin minimiin ja sittenhän on helppo todeta, että lopetetaan alue, kun sitä ei pidetä kunnossa. Kupittaan mökkien ja palstojen kunto on varmasti kiinni juuri alueen vuokrasopimuksesta.

Helsingin kaupunki sitä vastoin teki yhdistysten kanssa 30-vuotisen vuokrasopimuksen. Tässä olisi mallia muillekin siitä, miten kestävää kehitystä Agenda 21:n hengessä toteutetaan käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Näin siirtolapuutarhalaisena toivoisi, että 64 vuotta riittää lunastamaan pysyvän paikan kaupungin monimuotoisessa ilmeessä ja onhan siirtola- ja ryhmäpuutarhatoiminta myös osa kaupungin viherkulttuuria. Toivottavasti tämän myös Turun päättäjät oivaltavat ja antavat Suomen olosuhteissa ainutlaatuiselle päiväsiirtolapuutarhalle mahdollisuuden jatkaa edelleenkin Kupittaalla. Euroopassa on useissa kaupungeissa tällaisia päiväpuutarhoja, joiden tunnusmerkkinä on pieni mökki ja vihreä puutarhapalsta mökin kupeessa.

Jos Kupittaan ryhmäpuutarha-alueen lopettamisen yhtenä kriteerinä pidetään alueen sijaintia keskustan ja liikenneväylien puristuksessa, niin sillä perusteella voitaisiin lakkauttaa kaikki puistot kaupunkikuvassa. Kaupunkipuistoihin menee julkista rahaa, koska niitä pidetään kunnossa veromarkoilla.

Siirtola- ja ryhmäpuutarhat sen sijaan maksavat alueistaan vuokraa ja hoitavat alueidensa kunnossapidon yhdistyksensä turvin. Siirtola- ja ryhmäpuutarha-alueiden yleishyödyllinen käyttö voitaneen monestikin ratkaista sopivilla kävelytieratkaisuilla, jolloin useammat pääsevät nauttimaan hoidetuista siirtola- ja ryhmäpuutarhamiljöistä.

Suomen Siirtolapuutarhaliiton nimissä esitänkin Turun päättäjille meidän yhteisen toiveemme: säilyttäkää Kupittaan ryhmäpuutarha-alue ja antakaa ihmisille mahdollisuus harrastaa tätä luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta, ja samalla kaupunki saa toisenlaisen, pehmeän ilmeen, jota viestii kaupungin sisällä toimiva viljelykeidas.
Erkki Mankinen
Suomen Siirtolapuutarhaliiton puh.joht.