Vaativa tehtävä

Kirjoittajavieras Mikael Miikkola
Satama on hämäävä juttu. Laitureita, terminaaleja, tekniikkaa, suunnitelmia, tuloslaskelmia, päätöksiä... Turkulaisille se on arvojen, myyttien ja myös skandaalien yhteenliittymä.

Eri syistä Turun korkeimmat päättävät elimet ovat tiukasti pitäneet kiinni siitä, ettei sataman organisaatio tulisi liian itsenäiseksi. Liikelaitos yhtiömuotona on kuitenkin tullut tiensä päähän; se on suunniteltu menestymään tyynessä jatkuvan kasvun ympäristössä.

Säädökset, keskusjohtoisuus, jäykistetty organisaatio ja ammattiryhmien väliset kuilut ovat johtaneet siihen, etteivät valta ja vastuu astu yhtä jalkaa. Jotta toiminnalla olisi kestävyyttä, johdon pitää kehittää tai hankkia uusia toimintoja sekä lopettaa kannattamattomat toiminnat.

Kun satamalautakunnan 6-3 enemmistöllä ei ole ollut poliittista tahtoa vauhdittaa osakeyhtiömuutosta otti ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Määttä johdon käsiinsä ja pani toimitusjohtajan tehtävän hakuun. Viidakkorumpu tosin kertoo, että satamajohtaja Luoman "disponibiliteetin" alkaessa Määtällä oli haarukassa tehokas turkulainen yritysjohtaja, mutta tämä kieltäytyi liikelaitoksen yrityskulttuuriin vedoten.

Toimitusjohtajan tehtävänkuvan keskeiset vaatimukset olivat markkinointi, ulkoiset suhteet ja kielitaito. Kenellekään hakijoista ei jäänyt epäselväksi, että pätevälle henkilölle runsaan kahdenkymmenen tonnin taulukkopalkka on vain alaraja. Silti saalis on aneeminen. Seitsemästätoista hakijasta vain yhdeksän on muodollisesti pätevää.

Viime kerralla satamajohtaja Tom Luoman valitsi valtuusto. Satamalautakunta esitti Markku Monnosta ja kaupunginhallituksen ehdokas oli Maarit Mu Ashekele. Nyt esityksen tekee apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä. Satamalautakunta antaa siitä lausunnon ja varsinaisen päätöksen tekee kaupunginhallitus 31.8. mennessä.

Toimitusjohtajan tehtävä tulee olemaan vaativa. Ensi töikseen hänen on muutosvastarinnasta huolimatta saatettava kunnallinen liikelaitos osakeyhtiöksi ja saada aikaan tuloksia lähinnä kustannuksia vähentämällä. Mutta olisiko ollut parempi ensin varmistaa, että perälauta pitää?

Turun puhelin ja Vesilaitos ovat onnistuneita yrityskulttuurimuutoksia; ensin osakeyhtiö ja sitten dynaamiset johtajat. Ja tulosta syntyy. Ei se liene vaikeaa: Johtajan täytyy vain osata organisoida osaaminen.

Viime aikoina satamien johtoon on valittu diplomi-insinöörejä, kaupallisen koulutuksen omaavia tai monikoulutettuja. Eikä siitä mitään haittaa ole jos on merikapteenikin. Näyttöä on kuitenkin tarvinnut olla osaamisesta. Niin suurta satamaa ei Suomessa kuitenkaan ole, että johtaja voisi asettua kivipaadelle. Poliitikkojen kanssa kyllä tulee toimeen, mutta kun joku tyyppi sotkee kalajuttuihinsa totuuksia.
Kirjoittaja Mikael Miikkola on Turun satamalautakunnan jäsen (sit).