Lukukausimaksut murentaisivat
koulutuksen tasa-arvoa

TS/Timo Jerkku<br />Lukukausimaksu ajaisi opiskelijoita entistä enemmän työelämään ja sitä kautta opiskeluajat pitenisivät, toteaa kirjoittaja.
TS/Timo Jerkku
Lukukausimaksu ajaisi opiskelijoita entistä enemmän työelämään ja sitä kautta opiskeluajat pitenisivät, toteaa kirjoittaja.

Yliopistolaitoksen rahoitusahdinko on kirvoittanut viime aikoina runsaasti keskustelua ja esille on noussut myös lukukausimaksujen käyttöönottaaminen. Muutama viikko sitten johtaja Purhonen Teollisuuden ja työnantajien keskusliitosta esitti Keskisuomalaisessa yliopisto-opiskelijoille jopa 10 000 markan vuotuista maksua. Viimeksi tällä viikolla Turun yliopiston entinen vararehtori Pentti Kosonen tarjosi (TS 4.4.) opiskelumaksuja keinoksi yliopistojen ongelmien lieventämiseen.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta on tiedossa ja osaamisessa. Kansakunnan henkisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen edellyttää sitä, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus edetä edellytystensä ja halunsa mukaan koulutusjärjestelmässä. Maksuton perustutkinto-opetus on tärkeä tekijä siinä, että koulutuksen piiriin saadaan halukkaat kaikista yhteiskuntaryhmistä. Tämän takia maksuttomuuden periaate on kirjattu paitsi yliopistolakiin myös nykyiseen hallitusohjelmaan.

Lukukausimaksujen käyttöönotto murentaisi koulutuksen tasa-arvoa, minkä lisäksi sen edut ovat osin kuvitteellisia.

Yliopistojen taloudelliseen tilanteeseen lukukausimaksuista olisi korkeintaan moraalista apua. Kososen esittämän 500 markan maksun tuottama 6,5 miljoonaa ei pystyisi juurikaan paikkaamaan Turun yliopiston 840 miljoonan markan vuosibudjetin jälkeenjääneisyyttä, vaan sen kielteiset vaikutukset kävisivät selkeästi myönteisiä suuremmiksi.

Isommassa lukukausimaksussa ongelmaksi muodostuisi opiskelijan kannalta rahojen hankkiminen. Yliopisto-opiskelu on jo itsessään taloudellinen rasite ja esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoista 80 prosenttia ilmoitti tehdyssä kyselyssä käyvänsä lukukausien aikana töissä elinkustannustensa kattamiseksi. Heistä puolet uskoi työnteon hidastavan opintojaan.

Lukukausimaksu, varsinkin niin suuri, että sen kerääminen olisi mielekästä, ajaisi opiskelijoita entistä enemmän työelämään ja johtaisi sitä kautta opiskeluaikojen pitenemiseen.

Kosonen esittää myös tohtoritasoisten opintoasiamiesten palkkaamista opetuksen kehittämistä varten. Tarve tämänsuuntaiseen toimintaan on ilmeinen, mutta uusien virkojen perustamista kiireellisempää on olemassaolevien toimintojen turvaaminen. Opintojen etenemisen tehostamiseksi tarvitaan ennen muuta opiskelijoiden ohjausta valintatilanteissa ja opetuksen jatkuvaa kehittämistyötä. Nämä edellyttävät uusien rakenteiden luomisen sijasta ohjaushenkilöstön ja laitosten perustoiminnan tukemista.
Lauri Luoto
hallituksen varapuheenjohtaja
Turun yliopiston ylioppilaskunta