Helsingissä panostetaan
kasvibiotekniikkaan

Lehtikuva<br />Kasvibiotekniikan tutkimuksen rooli on suuri kasvintuotannon satovarmuuden parantamisessa ja sadon määrän lisäämisessä.
Lehtikuva
Kasvibiotekniikan tutkimuksen rooli on suuri kasvintuotannon satovarmuuden parantamisessa ja sadon määrän lisäämisessä.

Biologian opiskelija Mikko Tikkanen (TS 26.3.) kirjoitti asiantuntevasti kasvibiotekniikan kehitysnäkymistä ja -haasteista. Toisin kuitenkin kuin Tikkanen olettaa, Helsingin yliopiston kasvintuotantotieteen laitos ei ole lopettanut toimintaansa kasvibiotekniikan alalla. Päinvastoin, laitos on alan pioneeri, ja kasvibiotekniikan tutkimus- ja opetustoiminta on kasvavaa.

Alan ainoa (Tikkasenkin mainitsema) pieni yksityinen yritys on kasvintuotantotieteen laitoksen synnyttämä, laitokselta vuokraamistaan tiloista hiljattain itsenäistynyt ja edelleenkin laitoksen laite- ja kasvatustilaresursseihin tukeutuva tarmokas nuori yritys, jonka tieteellinen johtaja on yksi laitoksen vakinaisista professoreista!

Helsingin yliopisto on luonut Viikin kampukselle yhden Euroopan merkittävimmistä biotieteiden keskittymistä yrityshautomoineen.

Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kasvintuotannon opetus- ja tutkimusalat eli maa- ja puutarhatalouden kasvintuotannon maisterintutkinnoista vastaavat alat toimivat Viikin kampuksella osana nopeasti kehittyvää biotieteiden tutkimus- ja opetusyhteisöä.

Kasvintuotantotieteen laitos on yhdessä lähialojen laitosten kanssa muodostamassa uutta laitosrakennetta: Uusi kasvintuotannon biologian ja soveltavan ekologian alalle sijoittuva laitos on parhaillaan kansainvälisellä haulla rekrytoimassa kasvinjalostustieteen professoria. Ansioituneiden hakijoiden joukosta valittava henkilö tulee vastaamaan maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan biotekniikan erikoistumislinjan kasvibiotekniikan osiosta.

Tiedekunnan biotekniikan erikoistumislinja on tarjolla paitsi maatalouden, myös metsäekologian, ympäristönhoidon ja elintarvikealan koulutusohjelmien opiskelijoille.

Muodostuva uusi kasvintuotannon alojen laitos on lisäksi juuri rekrytoinut puutarhatieteen professuuriin viranhaltijan, ja on kansainvälisellä haulla rekrytoimassa kasvipatologian professuuriin viranhaltijaa, joiden osaamiseen kuuluu kasvibiotekniikka.

Laitos lisää kasvibiotekniikan henkilöresurssejaan paitsi em. kolmen professorin viran osalta, myös yliopistonlehtorien virkojen suuntaamisessa ja täytöissä.

Kasvibiotekniikan perus- ja soveltava tutkimusalue on laaja, ja on tärkeää, että Suomi ja suomalaiset tutkijat ovat mukana myös tämän alan kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Yliopistojen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten kasvibiotekniikan tutkimuksen rooli on tärkeä mm. sillä osa-alueella, johon on ladattu suuria odotuksia, nimittäin kasvintuotannon satovarmuuden parantamisessa ja sadon määrien lisäämisessä osana ruokaturvan rakentamista. Vain julkisten, kaikkien käytettävissä olevien tutkimustulosten avulla myös ruoantuotannon ongelmista pahimmin kärsivät köyhät maat voivat saada kasvibiotekniikan hyödyt käyttöönsä ja kestävää kehitystä palvelemaan.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kasvibiotekniikan alan toiminta jatkuu ja kehittyy yhteistyössä niin Turun yliopiston kuin muiden alan kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Juha Helenius
Agroekologian professori
Kasvintuotantotieteen laitoksen esimies