Mikä on arvokas paikka vainajan tuhkalle

Luin hämmästyneenä Turun Sanomista jokin aika sitten kirkkohallituksen edustajan Markku Kiikan mielipiteitä vainajan tuhkan sijoituksesta. Suomessa edettiin vuonna 1995 eurooppalaiselle tasolle kun todettiin, ettei vainajan tuhka ole terveydelle vaarallinen eikä siitä niin ollen tarvitse säätää mitään missään laissa. Näin poistettiin turha lupamenettely terveydenhoitolaista. Samalla todettiin, että vainajan tuhkaamisesta ja tuhkan sijoittamisesta saa päättää henkilö itse. Asiasta päättivät lainlaatijat eli eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.

Minua hämmästytti kirjoituksessa moni asia. Eniten ehkä otsikko: Vainajan tuhka voi päätyä jopa kukkapenkkiin. Minusta tämä ei suinkaan ole ala-arvoista ja vallatonta, vaan kaunis tapa sijoittaa vainajan tuhka hänen omalle kotipihalleen, jossa hän on ehkä kauneimmat hetkensä viettänyt ja jossa hän on omaistensa keskellä ja lähellä. Jotkut haluavat säilyttää rakkaansa tuhkan esimerkiksi takanreunalla lähellään. Eikö ennemmin yleisen hautausmaan nimetön muistolehto, olkoon vaikka kuinka kaunis kappeli, ole vieraampi ja vähemmän kunnioittava paikka?

Ovatko nyt ev.lut. kirkon jäsenet alkaneet "vieriä pois kirkon helmoista" vai miksi kirkolla on niin kova hätä näistä tuhkien sijoituksista? Eivätkö kirkon jäsenetkään enää halua tulla haudatuksi kirkon omille hautapaikoille? Vai onko kysymys niistä 600 000 kirkkoon kuulumattomasta suomalaisesta, joille 1995 annettiin oikeus ilman monimutkaista lupamenettelyä päättää oman vakaumuksensa mukainen hautapaikka.

Lainmuutoksen tuoma mahdollisuus alkaa näköjään purra, taitaa kirkko vähitellen menettää kalliita hautapaikka-asiakkaitaan. Turha kirkon taholla on puhua ihmisarvon katoamisesta; tässähän on käynyt päinvastoin: Ihmisarvo on irronnut kirkon kahleista ja jokaisella on nyt mahdollisuus päättää miten arvokkaasti haluaa tuhkansa sijoittaa ilman, että kirkko siitä hyötyy.

Maininta siitä, että osa tuhkatuista nyt "katoaa taivaan tuuliin", on myös harhaanjohtava, sillä vanhan lupamenettelynkin aikana sai luvan esimerkiksi tuhkan mereen sirottelulle. Eiköhän se silloinkin haihtunut samalla tavalla. Ja mitä tapahtuukaan ruumishautauksessa kirkkomaalla: Eivätkö maan matoset silloin syö ihmisen ruumiin olemattomiin?
Olavi Ääri
Raisio