Erityislukioita tarvitaan

Turun Sanomien pääkirjoituksessa 26.3. käsiteltiin lukioiden yleissivistystehtävää erikoistumisen ristipaineessa. Pelko yleissivistävän osuuden vähenemisestä erityislukiossa on turha. Siitä pitää huolen nykyinen ja varmasti uusikin tuntijako.

Huomionarvoista sensijaan on, että yleissivistyksen sisältö laajenee koko ajan, sen myötä myös opetusmenetelmät. Jokainen tarvitsee elämässään ns. uusia taitoja: viestintäsivistystä, ilmaisutaitoa, tietoteknistä medialukutaitoa, etäopiskelutaitoja. Näihin aloihin erikoistuneita lukioita Turussakin jo on.

Yksilöllisiä valintoja ja yksilöllisiä taipumuksia tulee korostaa koko kouluajan, jo esi- ja perusopetuksesta lähtien. Tavallisuuteen ja tasapäisyyteen ei kannata erikoistua. Siksi jokaisella turkulaisella lukiollakin tulee olla selkeä, muista poikkeava profiili.

Kansakuntamme menestys ja kilpailukyky perustuvat monipuoliseen osaamiseen. Me kaikki emme osaa emmekä ole edes kiinnostuneita samoista asioista. Sitäpaitsi erityislukioiden antama nk. erityissivistys muuttuu aikaa myöten koko kansan sivistykseksi. Oppilas voi erityislukiossa toteuttaa erityislahjakkuuttaan ja -taitojaan normaalin koulurutiinin ohella. Hän on motivoitunut oppija muissakin aineissa, koska koulunkäynti on mielekästä.

Erityislukiossa normaalin opetussuunnitelman mukaan opiskelevatkin hyötyvät lukionsa erityispiirteestä. Arvoa on pantava myös sille havainnolle, ettei erityisaine oppilasta kiinnostakaan. On parempi huomata se jo toisella asteella kuin vasta korkeakouluvaiheessa. Lisäksi erityislukioissa suoritettavat diplomit ovat tärkeä opinnäyte niistä tiedoista ja taidoista, joita ylioppilastutkinto ei mittaa.

Kokonaan toinen asia on, millaisilla resursseilla erityistehtävää hoidetaan. Turussakaan eivät kaikki erityislukiot saa valtionapua erityistehtävänsä hoitamiseen. Siitä huolimatta ne ovat hoitaneet tehtävänsä kunnialla. Koulun kilpailukyky on sidoksissa osaavaan, kehittävään ja kehittyvään henkilöstöön sekä motivoituneisiin oppilaisiin. Valitettavasti päättäjät pitävät usein perus- ja lukiokoulutusta itsestään hoituvana asiana.

Jotta Turun koulutoimi selviäsi kunnialla kansallisista ja kunnallisista velvoitteistaan, vähintä, mitä voidaan vaatia, on oppilaitten tuoman valtionosuuden saaminen kokonaan koulutoimen käyttöön. Turun on oltava kilpailukykyinen koulutuskaupunki ei vain korkeakouluopetuksessa vaan myös yleissivistävässä opetuksessa, jossa yksilöllisyys on pääasia.
Erja Vihervaara
rehtori
Turun iltalukio