Terveystoimen atk-hanke
parantaa palveluja

Viime sunnuntain Turun Sanomissa oli yleisönosastokirjoitus nimimerkillä "Jonot kuristavat", jossa kirjoitettiin terveystoimen atk-hankkeesta asiantuntijamaisesti, mutta kirjoitus sisälsi niin paljon asiavirheitä, että siihen ei voi olla vastaamatta.

Turun terveystoimessa on syksystä 1998 lukien otettu asteittain käyttöön Pegasos-terveystietojärjestelmä, joka on osa Turun terveystoimen tietohallinnon kehittämistä (ns. Primus-hanke). Hanke käsittää tietoverkon rakentamisen koko perusterveydenhuoltoon, toimintatapojen uusimisen, terveystietojärjestelmän (Pegasos-ohjelma) käyttöönoton ja koulutuksen. Hankkeen piirissä ovat 14 terveysaseman lisäksi kotisairaanhoito, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, päivystys sekä kaksi erikoissairaanhoidon poliklinikkaa.

Mäntymäki I:n, Suikkilan, Ilpoisten, Keskusta II:n ja Mäntymäki II:n terveysasemat ovat käyttäneet tietojärjestelmää jo kuukausia. Näillä terveysasemilla ei ole jonoja. Yhteyden lääkäriin saa kolmen päivän sisällä myös muissa kuin päivystystapauksissa.

Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole voinut lähteä liikkeelle heti täydellä teholla, vaan oppiminen on vienyt oman aikansa. On totta, että ajanvarausta on aluksi jouduttu hieman harventamaan atk:n käyttöönottamisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että henkilökunnan on pystyttävä osin työn ohessa opettelemaan järjestelmän käyttöä. Tämä ajanvarauksen harvennus on siis tilapäistä eikä näin ollen kaada terveydenhoitojärjestelmäämme.

Kirjoituksessa todettiin myös, että käyttöjärjestelmän myötä palvelut mekanisoituvat, ja että jatkossa huomattava osa lääkärin työajasta menee konetta näppäillessä. On kuitenkin huomioitava, että atk-pohjainen tietojärjestelmä tuottaa myös hoitoon huomattavia laadullisia parannuksia, kun järjestelmä on kattavasti käytössä. Potilaan tiedot ovat aina käytettävissä ja ajan tasalla silloin, kun niitä tarvitaan. Eri toimipisteiden välinen tehokas tiedonkulku parantaa palvelujen saatavuutta, säästää asiakkaan aikaa ja vähentää kustannuksia, kun päällekkäiset tutkimukset ja toiminnot pystytään välttämään.

Pegasos-ajanvarausjärjestelmässä on tietosuojajärjestelmä, joka täyttää kaikki tietosuojalainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Itse asiassa tietojärjestelmässä potilastiedot ovat paljon paremmassa suojassa kuin paperit arkistossa tai terveysasemien pöydillä. Tietojärjestelmässä voimme tarkkaan määritellä, kenellä on oikeus katsoa tietoja. Tietokoneeseen jää merkintä siitä, kuka papereita on katsonut. Väärinkäyttöä epäiltäessä voi pyytää selvityksen siitä, kuka tietoja on katsonut.

Terveystoimen tietojärjestelmähanke maksaa yhteensä 30 Mmk, kuten kirjoituksessa todetaan. Se ajoittuu kuitenkin usealle vuodelle ja itse Pegasos-järjestelmän osuus tästä summasta on varsin vähäinen. Suurin osa kustannuksista menee tietoliikenneyhteyksien tekemiseen. Olemme toteuttaneet verkkoratkaisun, joka täyttää tietoturvan vaatimat kriteerit.

Kirjoituksessa puhutaan myös, että pitäisi löytyä 20 prosentin lisärahoitus lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Tällaisia hankkeita ei terveystoimella ole eikä siihen ole edes tarvetta. Tämän osoittavat tähän mennessä järjestelmästä saadut kokemukset.

Alueellisen perusterveydenhuollon johtoryhmän puolesta
Eero Vaissi
terveyskeskuksen vastaava lääkäri