Kirjoittajavieras-kolumni
Eino Tirronen:
Mietteitä talvisodan
syntyvaiheista

Suomen joutuminen talvisotaan 1939 aiheutui paljolti tekijöistä, joihin Suomen poliittisin eikä sotilaallisin keinoin voitu enää vaikuttaa. Neuvostoliiton ensimmäisenä suunnitelmana oli sama kuin Baltiassa, eli alueluovutukset Leningradin turvaamiseksi ja Muurmanskin radan suojelemiseksi, sekä toisena suunnitelmana koko Suomen valtaaminen. Ribbentrop-sopimuksen jälkeen 23.8. jälkimmäinen suunnitelma nousi etusijalle.

Olisiko Suomella ollut enemmän edellytyksiä vahventaa puolustusvalmiuttaan 1920-1930-luvuilla, kun vaara Neuvostoliiton taholta nähtiin selvästi? Varmaan olisi ollut, jos yhteiskunnan kehittämisestä olisi varoja siirretty puolustusvalmisteluihin. Toisaalta voidaan todeta, että vasta itsenäistynyt Suomi myönsi puolustukseen enemmän varoja kuin useimmat Euroopan pienvaltiot. Maanpuolustusvaroilla, jotka olivat noina vuosina 15-26 prosenttia valtion budjetista, saatiin paljon aikaan. Laivastolain ansiosta hankittiin suhteettoman vahva laivasto (panssarilaivat), perustettiin tärkeimmät sotatarviketehtaat, valmistettiin lähes riittävä määrä kenttäarmeijalle käsiaseita ja ampumatarvikkeita. Lisäksi kertausharjoituksissa koulutettiin johtajat ja n. 200 000 miestä toimimaan perinteisessä maastossa.

Myös linnoitustyöt Karjalan Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella saivat uutta puhtia kesällä 1939. Samoin sotaharjoituksissa Kannaksella samana vuonna ja etenkin YH:n aikana joukot oppivat tuntemaan puolustusalueensa, miehet päällikkönsä ja nämä alaisensa.

Suursodan ollessa jo näkyvissä Suomen poliittinen johto ei uskonut sodan mahdollisuuteen. Siksi lisämäärärahoja ei myönnetty eikä lainavaroja haluttu käyttää vaikka marsalkka Mannerheim perustellen niitä esitti keväällä 1939. Vielä silloin olisi pahimpia puutteita voitu poistaa. Myöskään sotilasjohto ei ottanut tarpeeksi ajoissa huomioon Saksan ja Neuvostoliiton maavoimien kehittämisen perustuvan voimakkaaseen tykistön, panssarivoimien ja ilmavoimien käyttöön. Niinpä meillä puolustajan tärkein tuki kenttä- ja ilmatorjuntatykistö sekä varsinkin panssarintorjunta jäivät perushankinnoissa lapsipuolen asemaan. Vasta syksyllä 1939 ja sodan aikana saatiin näiden osalta pahimpia puutteita korjatuksi.

Miksi sitten Neuvostoliitto ei 2-3 viikossa marssinut Helsinkiin kuten sen suunnitelmat edellyttivät? Siksi, että suojajoukot keskitettiin ajoissa rajalle ja liikekannallepano (YH) lokakuun alussa puolustusasemiin sujui nopeasti ja varmasti vihollisen häiritsemättä. Tämä merkitsi erävoittoa sodan alkuvaiheessa ja mahdollisti pahimpien puutteiden paikkaamista joukkojen koulutuksen sekä kenttälinnoittamisen osalta. Samalla kasvoi talvisodan henki päivä päivältä. Kaiken kaikkiaan tämän vaiheen onnistuminen oli eräs talvisodan ihmeen syntymisen perusedellytys.

Kirjoittaja on ye-eversti.