Kirjoittajavieras-kolumni
Helena Metso:
Oikeilla lääkkeillä
on jo kiire

Meneillään olevan kansainvälisen ikäihmisten teemavuoden tärkein tavoite: ikääntyvien ihmisten arvostuksen kohottaminen yhteiskunnan eri osa-alueilla ei ole ainakaan vielä Suomessa toteutunut.

Yhteiskuntamme ei ole kauniista puheista huolimatta sitoutunut kansalaistensa terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämiseen ja toimeentulon turvaamiseen.

Ikääntyvien asema työmarkkinoilla on jatkuvasti huonontunut. Työelämässä on vallalla nuoruuden ihannointi. Yrityksille on eläkevakuutusmaksujen johdosta edullisempaa pitää henkilöstö mahdollisimman nuorena ja pyrkiä pääsemään eroon vanhenevista työntekijöistä. Nuoren työntekijän rekrytointiin ei liity yhtä suurta, mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa riskiä kuin vanhemman palkkaamiseen.

Terve 50-60 -vuotias, jolla on monipuolista elämänkokemusta ja ammattitaitoa olisi mielellään mukana työelämässä eläkeikään saakka, jos se olisi mahdollista. Kun hänet sysätään syrjään nuorempien tieltä, saattaa hänen elämältään pudota kokonaan pohja pois.

Hän tuntee itsensä petetyksi ja hyödyttömäksi. Nöyryytettynä hänen on vielä juostava työvoimatoimistossa, vaikka työnantajat pitävät häntä liian vanhana edes haastateltavaksi. 54-vuotiaaksi asti häntä koulutetaan ja kurssitetaan, kunnes 55-vuotiaana lykätään eläkeputkeen. Hän sopeutuu ja löytää uusia innostavia harrastuksia, joilla täyttää aikansa.

Entä milloin yhteiskunta sopeutuu ikääntyviin työntekijöihin? Monet kansanedustajat ovat huomanneet tilanteen, samoin eduskunnan työasiainvaliokunta. Suurimmista kaupungeista jo liikkuu huhuja työvoimapulasta ja nuoremman polven työuupumuksesta.

Turvattu työn jatkuminen, ikääntyvien työn keventäminen ja kuntoutus ovat niitä kannustimia, jotka auttavat jaksamaan. Työpaikan ilmapiirille on eduksi, jos työyhteisö muodostuu eri ikäisistä työntekijöistä.

Ihanne olisi, jos eläkeikää lähestyvä voisi puolittaa työnsä nuoremman kanssa eikä se vaikuttaisi koko painollaan eläkekertymään. Näin voisivat vanhemmat työntekijät siirtää arvokkaita ammatillisia ja sosiaalisia taitoja seuraavalle sukupolvelle.

EU:ssa on kiinnitetty huomiota suomalaisten ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Työikäisestä työvoimastamme oli viime vuonna työssä vain 65 prosenttia. Minimitavoitteeksi on asetettu 70 prosenttia.

On jo kiire ottaa käyttöön oikeat lääkkeet työpaikkojen ikärakenteen tervehdyttämiseen ennen kuin suuret ikäluokat poistuvat kokonaan työelämästä. Sitten painiskellaan jo työvoimapulan ongelmien kanssa.

Kirjoittaja on turkulainen rakennusarkkitehti.