Onko ministeri Sasi lupautunut
suuryhtiöiden juoksupojaksi?

Miksi oikeussäädösten muotoilua ollaan luovuttamassa kansanedustajilta yhä ratkaisevammin Maailman kauppajärjestön (WTO) kauppavirkailijoille, jotka eivät ole kansanedustajien tavoin vastuussa äänestäjille siitä, että säädökset toteuttavat ja noudattavat ihmisten perusoikeuksia?

Miksi demokratiaa heikentävä ja suuryhtiöiden valtaa lisäävä, WTO:n 30.11. alkavaa ministerikokousta koskeva esitys EU:n neuvoston johtopäätöksiksi tehtiin ei-julkisella asiakirjalla? Näin meneteltiin Suomen EU-puheenjohtajuuden nimissä ministeri Kimmo Sasin ratkaisusta?

Miksi esitys lähetettiin myöhässä eikä neuvoston jäsenille turvattu mahdollisuutta riittävästi tutustua asiakirjoihin?    Miksi samalla esitettiin vahvistettavaksi 13 muuta asiakirjaa, joita ei edes lähetetty mukana ja joita EU-maiden ministerit ja kansanedustajat eivät olleet edes nähneet kun ne vahvistettiin EU:n viralliseksi kannaksi?

Miksi valtiot näin asetettiin esittämään tietämättään mm. ylikansallisille yhtiöille oikeutta haastaa valtioita tuomittaviksi mm. ylikansallisten yhtiöiden kilpailuasemaa heikentävistä laeista? Miksei ministeri Sasi tuonut tätä valtioiden itsemääräämisoikeuden heikentämistä hallitusten ja kansanedustuslaitosten tietoon ennen sitä koskevan esityksen vahvistamista?

EU:n komissio kirjoitti ei-julkisessa asiakirjassaan heti MAI-sopimuksen kaaduttua (27.11.-98) alkavansa koota 2000 suuryhtiöjohtajalta ja -sijoittajalta ohjeita siihen "kuinka heidän intressejään voitaisiin parhaiten suojata" ja "millaisista säännöistä pitäisi sopia monenvälisellä tasolla seuraavalla neuvottelukierroksella WTO:ssa".

Julkivuotaneen asiakirjan mukaan tarkoituksena oli luoda suuryhtiöiden intressien pohjalta mm. sellaista "kansainvälisten sääntöjen neuvottelijoiden kommunikaatiostrategiaa", joka tekisi MAI-sopimuksen suuntaiset säännöt helpommin läpisaataviksi esim. kilpailualan sopimuksessa.

Miksi tällainen suuryhtiöiden intresseistä ja niitä suojaamaan rakennettu "kilpailusääntöjen puitteisto" sisältyi nyt ministeri Sasin Suomen EU puheenjohtajuuden nimissä tekemään esitykseen ilman että eduskunta sai tietää asiasta?

Pyytäessämme komissiolta kopioita näistä ohjeista, ex-kauppakomissaari Leon Brittan sanoi, ettei anna kopioita, koska nämä suuryhtiöiden ohjeet valtioiden WTO-säädösten muotoilemiselle "saattavat sisältää luottamuksellisia tietoja" yhtiöiden liiketoiminnasta. Kuitenkaan edes komission itsensä suuryhtiöille kirjoittamia kysymyksiä siitä millaisiin monenvälisiin sääntöihin suuryhtiöt haluaisivat valtiot WTO:ssa sidottavan, ei komission Suomen edustustosta ollut saatavissa edes kansanedustajalle hänen pyynnöstään.

Miksi valtioiden tulevia lakeja määrääviä WTO-sääntöjä valmistetaan ylikansallisten yhtiöiden yksityisinä liikesalaisuuksina, joita kansoilla ja kansanedustajilla ei ole oikeutta edes nähdä, ennenkuin niitä koskevat päätökset on jo tehty?

Miksi WTO:n marraskuun lopulla Seattlessa USA:ssa alkavaa ministerikokousta suuryhtiöt myös rahoittavat virallisesti noin 10 miljoonalla dollarilla siten että yhtiöt pääsevät keskustelemaan prioriteeteistaan sitä korkeampien kauppavirkailijoiden kanssa mitä suuremman summan yhtiöt "lahjoittavat"?

Miksi EU:n ja Suomen WTO-esitys ei noudata sitä, että ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua ym. koskevat sitoumukset on toteutettava "valtioiden ensisijaisena velvollisuutena" myös suhteessa kaupan liberalisointiin ?

Miksei esityksiä WTO:n säädöslähtökohdista anneta parlamentaarisesti tarkastettavaksi ja korjattavaksi EU maiden YK:ssa solmimien ihmisoikeuksien, ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan ym. kansainvälisten sitoumusten mukaisiksi?
Ville-Veikko Hirvelä
emmaustyöntekijä.