Pääkirjoitus 11.11.1999:
Venäjä kiihdyttää Tshetshenian
sotaa vetoomuksista huolimatta

Venäjän sotatoimet tshetsheenejä vastaan voimistuvat voimistumistaan lukuisista päinvastaisista vetoomuksista huolimatta. Viimeksi tiistaina pääministeri Vladimir Putin torjui lännen kritiikin.

Nyt on myös jo käynyt selväksi, että kysymys ei ole niinkään terroristijahdista, vaan Venäjä haluaa nujertaa tshetsheenit ja palauttaa alueen tiukkaan hallintaansa.

Tässä tehtävässä hallitus saa täyden tuen armeijan upseeristolta, joka nyt sydämensä kyllyydestä kostaa edellisessä Tshetshenian sodassa kärsimäänsä nöyryytystä.

Syntyneessä tilanteessa saatetaan kuitenkin pian joutua pohtimaan vanhaa ongelmaa, heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa. Venäjän kaltoin kohdeltu armeija on nyt päässyt niin hyvään vauhtiin, että sitä voi olla vaikea pysäyttää. Sodalla on myös Venäjän kansan tuki takanaan, mikä tekee pääministeri Vladimir Putinille hyvin vaikeaksi sotatoimien lopettamisen ja rauhanneuvottelujen aloittamisen, vaikka hän niin haluaisikin syystä tai toisesta.

Toistaiseksi Putinilla tuskin on vielä mitään halua pidätellä armeijaa. Sota on nostanut tämän presidentti Jeltsinin suojatin kansansuosion pilviin, mikä parantaa Putinin osakkeita ensi kesäkuun presidentinvaaleja silmällä pitäen. Sodan lopettaminen lyhyeen veisi häneltä ison tukun ääniä.

Sodan pitkittyessä kansainvälinen yhteisö on kuitenkin muuttunut yhä kriittisemmäksi Venäjän toimia kohtaan. Näin siitä huolimatta, että Venäjä on pyrkinyt estämään kaiken puolueettoman tiedon saannin Tshetsheniasta. Viimeksi tiistaina Venäjä kielsi kansainväliset lennot Kaukasiaan ja rajoitti entisestään ulkomaalaisten pääsyä taistelualueelle. Näin Venäjän asevoimat pystyvät toimimaan vapaasti ilman kansainvälisen tiedotusvälineiden silmälläpitoa.

Jatkuva pakolaisvirta Tshetsheniasta kertoo kuitenkin paljon sotatoimien laajuudesta. Ingushetiaan on saapunut jo yli 200 000 tshetsheenipakolaista, joiden elintilanne on katastrofaalinen paikallisten viranomaisten mukaan. Alkanut talvi ja pakkaset pahentavat tilannetta entisestään.

Vaikka ulkopuolinen maailma onkin herännyt hitaasti huomaamaan sodan raakuuden ja pakolaisten hädän, on muutoksen merkkejä näkyvissä. Yhdysvallat on jo syyttänyt Venäjää, että sen siviileihin kohdistamat sotatoimet loukkaavat Geneven sopimuksen henkeä.

Alueelle saapui keskiviikkona myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin valtuuskunta tutustumaan pakolaisten tilanteeseen. Tshetshenian sotaa tullaankin käsittelemään laajasti Etyjin ensi viikolla alkavassa huippukokouksessa Turkissa. Tuolloin tarjoutuu ulkopuoliselle maailmalle, Suomi mukaan lukien, hyvä tilaisuus lisätä paineita Venäjän hallitusta kohtaan, jotta se suostuisi lopettamaan sotatoimet ja istumaan neuvottelupöytään.