Kirjoittajavieras-kolumni
Olavi Ala-Nissilä:
Veroennätys
toteutumassa

Veroratkaisut odottavat tekijäänsä. Päätöksiä tehtäessä joudutaan nyt huomioimaan erilaisia tarpeita. Päätösten tekeminen ei voi siirtyä kuitenkaan pitkään eikä kokonaisuudessaan ensi vuodelle.

Hallitus on esittänyt veronkiristyksiä ensi vuodelle miljardin verran. Talletusten korot menevät kokonaan verolle ja asuntolainojen ylimääräinen korkovähennys poistuu. Lisäksi hallitusohjelman mukaan on tulossa vielä 1,2 miljardin pääoma- ja yhteisöveron kiristys.

Kuntien tuloveroprosentin keskimääräinen nousu, kiinteistöveron korotus ja veroasteikkojen 1 prosentin inflaatiotarkistuksen alimitoitus myös kiristävät verotusta.

Talousarvioesityksessä on kokonaisveroasteen oletettu nousevan vain vähän 46,7 prosentista 46,8 prosenttiin. Tilanne on tulossa pahemmaksi. Jos verokevennyksiä ei lainkaan esitetä, nousee veroaste yli 47 prosentin pitkälle. Tämä olisi korkein veroaste itsenäisen Suomen historiassa.

On totta, että veroratkaisuja tehtäessä on tasapainotettava erilaisia tarpeita. Suhdannetilanne ja palkkakehityksen epävarmuus eivät puolla mittavia verokevennyksiä. Toisaalta korkea veroaste on Suomen kilpailukyvyn kannalta selkeä ongelma. Lisäksi erityisesti pienipalkkaisen työn korkea verotus pitää osaltaan rakenteellista työttömyyttä korkealla.

Verotuksen uudistamista ei pidä alistaa kokonaan suhdannepolitiikalle. Verotuksen uudistamisen linja tulee olla pitkäjänteinen työn verotuksen keventäminen. Kokonaisveroasteen nousu pitää estää ja tavoitteena olla suunnitelmallinen ja maltillinen kokonaisveroasteen lasku.

Verotuksen uudistamisella voidaan parantaa työllisyyttä, helpottaa alueellisesti esiintyviä työmarkkinoiden pullonkauloja, edistää tasapainoisempaa aluekehitystä, hillitä tuloerojen kasvua sekä purkaa tulo- ja kannustinloukkuja.

On perusteltua siirtää osa veroratkaisuista palkkaratkaisujen jälkeen, mutta ei kaikkia. Ensi vuodelle on nyt syksyllä järkevää tehdä rakenteellisten ongelmien purkamiseksi pieni- ja keskituloisten verokevennys ansiotulovähennystä korottamalla sekä työnantajamaksujen porrastus matalapalkka-aloja suosivalla tavalla. Eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun asteittaista poistamista ei ole perusteita siirtää ensi vuodelle.

Palvelualojen arvonlisäverokokeilun alue on EU:ssa kutistunut hyvin pieneksi. Parturikampaamotoiminnan osalta kannattaa kuitenkin Suomen osallistua kokeiluun heti ensi vuoden alusta.

Palkkaratkaisujen jälkeen pitää tehdä tilanteen mukainen veroasteikkotarkistus kaikkia tulonsaajia koskien. Pöydälle kannattaa nostaa myös elintarvikkeiden arvonlisäverokannan asteittainen laskeminen.

Hallituksen verokevennystavoite vaalikaudelle on 10-11 miljardia. Tavoitteen pitäisi ja olisi mahdollista olla jossain määrin suurempikin.

Hallituksen verolinja on nyt jäämässä varsin passiiviseksi ja voi johtaa verotuksen Suomen ennätykseen ensi vuonna. Tämä ei ole järkevää.

Oikeampi linja on estää kokonaisveroasteen nousu maltillisesti verotusta uudistamalla jo nyt syksyllä. Palkkaratkaisujen jälkeen on suhdannetilanne huomioiden mahdollista edetä tästä keväällä pitkäjänteisesti työn verotusta keventäen.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen.