Lasten ääni kuuluville

Lehtikuva<br />Tammikuussa 1998 liikkeelle lähtenyt "Global March", marssi lapsityövoiman käyttöä vastaan, saapui Geneveen saman vuoden toukokuussa. Marssin ansiosta Maailman työjärjestö antoi täyden tukensa lapsityövoiman rankimmat muodot kieltävälle sopimukselle.
Lehtikuva
Tammikuussa 1998 liikkeelle lähtenyt "Global March", marssi lapsityövoiman käyttöä vastaan, saapui Geneveen saman vuoden toukokuussa. Marssin ansiosta Maailman työjärjestö antoi täyden tukensa lapsityövoiman rankimmat muodot kieltävälle sopimukselle.

Lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää kymmenen vuotta 20.11.1999. Sopimus ei ole vain luettelo lapsille kuuluvista oikeuksista, vaan se on enemmänkin luettelo meidän aikuisten velvollisuuksista. Tärkeimpiä velvollisuuksia on kuunnella lapsia ja antaa heille mahdollisuus kertoa, miltä heistä itsestään tuntuu silloin kun heidän asioistaan päätetään.

Lapsi oppii parhaiten kotona osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Hän oppii kertomaan muiden kanssa tasaveroisesti mielipiteensä perheen asioista.

Seuraavaksi tärkein paikka on koulu. Monissa maissa koululaisilla on väylä osallistua koulujärjestelmää koskevaan päätöksentekoprosessiin. Kun esimerkiksi Ranskan opetushallitus kokoontuu pohtimaan koulujärjestelmää, istuu kokouksissa mukana koululaisten edustajia, jotka oppilaat ovat itse valinneet. Sloveniassa taas on lasten parlamentteja, joissa lapset saavat äänensä kuuluviin. Parlamentissa istuvat lapset tapaavat kerran vuodessa kaikkien kaupunkien kaupunginjohtajat.

Lasten parlamentteja on muuallakin. Monissa maissa lapset oppivat demokratiaa ja äänestämistä valitsemalla oman edustuston. Mosambikissa lapset pääsivät harjoittelemaan äänestämistä jo ennen kuin aikuisille järjestettiin ensimmäiset vaalit. Libanonissa yksi parlamentin istunto järjestettiin siten, että kansanedustajat korvattiin lapsiparlamentin jäsenillä. Istunnossa käsiteltiin lasten oikeuksia, erityisesti ympäristöasioita, ja sen seurauksena hallitus suhtautuu lasten asioihin aivan uudella tavalla. Tämä näkyy myös konkreettisesti budjetissa.

Ehkä mieleenpainuvin esimerkki lasten osallistumisesta oli marssi lapsityövoiman käyttöä vastaan, Global March. "Olemme lapsia vain kerran" -iskulause tuli tutuksi kaikissa maanosissa, yhteensä 90 maassa. Marssiin osallistui lapsia ja aikuisia. Se lähti liikkeelle Filippiineiltä tammikuussa 1998. Matkan varrella marssijoita tuli ja meni. Suuri joukko saapui määränpäähän, Geneveen, ILO:n (Maailman työjärjestö) vuosikokoukseen.

Marssin ansiosta ILO antoi täyden tukensa sopimukselle joka kieltää lapsityön rankimmat muodot. Sopimus hyväksyttiin kesäkuussa 1999.

Unicef kuulee lapsen ääntä ja antaa lasten toimia yhteisten asioiden puolesta. Järjestössä uskotaan, että viesti menee paremmin perille, jos se tulee lapsen suusta. Kaikki viestimiskeinot on otettu käyttöön, esimerkiksi teatteri. Lukemattomat lasten harrastajateatteriryhmät ja nukketeatterit kautta Afrikan mantereen viestittävät lapselta lapselle tärkeitä elämäntaitoja ja terveitä elämäntapoja. Teatteriryhmät tekevät parhaillaan arvokasta työtä erityisesti hiv/aids -tietoutta levittämällä.

Lisäksi esimerkiksi Sambiassa Unicef on kouluttanut nuoria neuvojiksi, jotka kertovat lapsille ja nuorille turvallisesta sukupuolikäyttäytymisestä. Samalla he huolehtivat asennekasvatuksesta. Hiv-positiivisia nuoria ei jätetä yksin.

Suomen Unicef muistuttaa tänä syksynä suomalaisia Unicefin tärkeästä perustyöstä neljällä osa-alueella; vesi, terveys, koulu ja valistus. Vesi-, terveys- ja koulutusohjelmia tuemme Afrikassa ja Aasiassa, valistusohjelmaa Kaliningradissa. Kaliningrad on Venäjän hiv/aids-tilastoissa kärjessä.

Unicef tekee paikallisjärjestöjen kanssa työtä erityisesti tiedonvälityksen alueella. Tällä hetkellä yli puolet kaupungin alle viisitoistavuotiaista ovat kuulleet huumeiden ja hiv:in yhteydestä. He ovat saaneet asiallista tietoa. Heidän hiv-positiiviset ystävänsä eivät sitä saaneet.

Mielenkiintoinen ilmiö on, että nuoret lähtevät suurin joukoin mukaan valistustyöhön vapaaehtoisesti. Heille tärkein viestintämuoto on teatteri ja tanssi. He vievät tärkeää viestiä ja saavat samalla kanavan esittää taidettaan.

Unicef on opetellut kysymään lapsilta: "Mitä mieltä sinä olet?" Lapset ovat yksilöitä, joilla on oma mielipide. Tätä mielipidettä meidän aikuisten tulee kunnioittaa. On aika saada lasten ääni kuuluville.
Kirsti Dalman
viestintäpäällikkö
Suomen Unicef