Maaseutua ja saaristoa
ei saa päästää autioitumaan

Mervi Luotonen<br />"Jos esim. Kökarista, Sottungasta, Kumlingesta, Brändöstä ja Iniöstä ihmiset vähitellen muuttavat pääkaupunkiseudulle, se tietäisi yhä vaikeampia ja kalliimpia peruskoulun, liikenneyhteyksien, kuntien hallinnon ja palvelujen järjestelyjä", toteaa kirjoittaja.
Mervi Luotonen
"Jos esim. Kökarista, Sottungasta, Kumlingesta, Brändöstä ja Iniöstä ihmiset vähitellen muuttavat pääkaupunkiseudulle, se tietäisi yhä vaikeampia ja kalliimpia peruskoulun, liikenneyhteyksien, kuntien hallinnon ja palvelujen järjestelyjä", toteaa kirjoittaja.

Keskiviikkona 20.10. lähetettiin TV 1:ssä 2000+ -ohjelma, jonka aihe oli "maaseutu vai megakaupunki?". Muuttoliikettä pohtivat paneelissa tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa Kaarinasta ja maaherra Pirjo Ala-Kapee Mikkelistä. Valitettavasti ohjelmassa sivuutettiin maatalouden alasajo ja maaseutukulttuuri.

Muutama kysymys ystävälleni Mika Mannermaalle:

Sanoit, että kaupungistuminen ei ole huono asia, ovathan useimmat Länsi-Euroopan maat pidemmälle kaupungistuneet. Muutoksen ei kuitenkaan pitäisi tapahtua liian nopeasti, lisäsit.

Teit mielestäni ns. naturalistisen erehdyksen. Päättelit, että ilmiö (kaupungistuminen) on oikein ja hyväksyttävä pelkästään sen tähden, että se on olemassa. Onneksi Pirjo Ala-Kapee oikaisi ajatuksesi sanomalla, että juuri se on meidän suomalaisten vahvuus, että haluamme elää luontoa lähellä ja se on myös lapsille parempi.

On kummallista, että hyväksyt sen että jonnekin tulee liian paljon ihmisiä ja jonnekin heitä jää liian vähän. 1970-luvun muuttoliikkeen aikana tein kyselytutkimuksen, joka julkaistiin mm. Turun Päivälehdessä. Vantaalla 87, Espoossa 89 ja Turussa 93 sadasta vastanneesta oli sitä mieltä, että kotikaupungin väkilukua ei pitäisi lisätä ja pienten kuntien väkilukua vähentää. Pari vuotta aikaisemmin olin kysynyt toivakkalaisilta nuorilta, haluavatko he muuttaa kotikunnasta ja minne. Useimmat eivät olleet innostuneita muuttamaan, mutta työn takia se voisi olla välttämätöntä, he sanoivat. Kukaan ei halunnut pääkaupunkiseudulle. Kerrostaloasuminen ei kiehtonut.

Asenteita on ehkä viime vuosina onnistuttu muuttamaan suurkaupunkimyönteisemmiksi. Maaseudun tilanne vaikuttaa entistäkin vaikeammalta. Maatalouden tuottajahinnat ovat romahtaneet EU:n myötä eivätkä tukiaiset sitä korvaa. Mainonta ihannoi valtavia tavaramarkkinoita, uraputkea ja kaupunkikulttuuria. Vietetään esim. Euroopan kulttuurikaupunkivuotta, mutta ei Euroopan kulttuurimaalaiskuntavuotta. Kuitenkin ainakin suomalaisen kulttuurin sydän on maaseudulla.

Kysyn sinulta Mika, oletko todella sitä mieltä, että on ihan hyvä, jos esim. Kökarista, Sottungasta, Kumlingesta, Brändöstä ja Iniöstä ihmiset vähitellen muuttavat pääkaupunkiseudulle? Se tietäisi yhä vaikeampia ja kalliimpia peruskoulun, liikenneyhteyksien, kuntien hallinnon ja palvelujen järjestelyjä.

Ja mitä Helsinki, Vantaa ja Espoo hyötyisivät tästä? Aivan varmaa on, että monelle saaristosta muuttaneelle tarjottaisiin huumeita. Yhden narkomaanin parantamisyritys vaatii kolme miljoonaa markkaa. Haluatko, että saaristo tyhjenee kokonaan vakituisista asukkaista?

Sokrates sanoi, ettei kaupunkia pidä rakentaa isommaksi kuin että asukkaat tuntevat toisensa. Silloin demokratiakin saattaa toimia. Mikset hyvä ystävä huomauttanut, että Norjassa vallitsee yksimielisesti hyväksytty voimakas aluepolitiikka, jonka tavoitteena on kaikkien kuntien hyvinvointi ja että Suomen kannattaisi ottaa siitä esimerkkiä.
Harry Frilund
Uhanalaisten kansojen ja kulttuurin puolesta ry:n perustajajäsen