Lapsisotilaiden
käyttö on lopetettava

Lehtikuva<br />Amnesty Internationalin mukaan lapsisotilaita on värvätty mm. Angolassa, Burundissa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa, Sierra Leonessa, Sri Lankassa sekä Ugandassa.
Lehtikuva
Amnesty Internationalin mukaan lapsisotilaita on värvätty mm. Angolassa, Burundissa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa, Sierra Leonessa, Sri Lankassa sekä Ugandassa.

Yli 300 000:n alle 18-vuotiaan lapsen arvellaan taistelevat tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa aseellisissa yhteenotoissa. Lisäksi satoja tuhansia lapsia on aseellisten joukkojen palveluksessa ja voidaa lähettää taisteluihin koska tahansa.

Vaikka suurin osa lapsisotilaista on 15-18 -vuotiaita, aletaan lapsia värvätä jo kymmenen vuoden ikäisinä. Nuorempiakin lapsisotilaita on raportoitu, esimerkiksi Kolumbiassa hallituksen tukemien puolisotilaallisten joukkojen on raportoitu sieppaavan jopa 8-vuotiaita käytettäväksi taisteluissa.

Lapsisotilaita värväävät ja käyttävät taisteluissa sekä hallituksen että aseellisten oppositioryhmien joukot. Amnesty International on kiinnittänyt huomiota lasten värväämiseen mm. Angolassa, Burundissa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa, Sierra Leonessa, Sri Lankassa sekä Ugandassa.

Monet lapset siepataan aseellisiin joukkoihin. Jotkut pakotetaan liittymään uhkailemalla esimerkiksi heidän perheenjäseniään.

Osa lapsista värväytyy joukkoihin vapaaehtoisesti, koska he haluavat taistella. Toiset liittyvät, koska heidän perheensä ovat köyhiä, tai koska he ovat kodittomia ja etsivät ruokaa, suojaa ja turvaa.

Useimmissa maissa 18 vuotta on laillinen äänestysikä, joka merkitsee virallista siirtymistä lapsuudesta aikuisuuteen. Äänioikeudettomien lasten värvääminen aseelliseen palvelukseen merkitsee, että lapsia pyydetään vaarantamaan henkensä sellaisten päätösten seurauksena, joihin he eivät voi poliittista tietä vaikuttaa.

Lapsisotilaita kuolee taisteluissa yleensä suhteessa enemmän kuin aikuisia, koska he ovat kokemattomia ja pelottomia. Heillä ei ole kunnollista aseellista koulutusta ja heidät lähetetän usein erityisen vaarallisiin tehtäviin, kuten tiedustelemaan tai miinoittamaan. Lapset myös selviytyvät aikuisia heikommin taisteluvammoista.

Tyttöjen odotetaan yleensä sekä taistelevan että tarjoavan seksuaalisia palveluja muilla sotilaille, mikä altistaa heidät myös sukupuolitse välittyvien tautien, raskauden, synnyttämisen sekä aborttien riskeille.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan alaikäraja aseellisiin joukkoihin värväämiselle ja vihollisuuksiin osallistumiselle on 15 vuotta. Kansalaisjärjestöt ja monet hallitukset vaativat ikärajan nostamista 18 vuoteen.

Amnesty International on perustanut viiden muun kansainvälisen kansalaisjärjestön kanssa koalition lapsisotilaiden käytön lopettamiseksi.Vuonna 1998 perustettu koalitio haluaisi Lapsen oikeuksien sopimukseen pöytäkirjan, joka lopettaisi alle 18-vuotiaiden värväämisen sekä hallituksen että aseellisten oppositioryhmien joukkoihin.

Kesäkuussa 1999 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 174 jäsenmaata hyväksyivät yksimielisesti sopimuksen pahimpien lapsityön muotojen lopettamiseksi. Uusi sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ja kieltää myös pakotetun tai pakollisen värväyksen aseellisiin konflikteihin.

Amnesty International on tyytyväinen uudesta sopimuksesta. Järjestö kuitenkin uskoo, että tehokkain keino, jolla lasten osallistuminen vihollisuuksiin estettäisiin, olisi lopettaa alle 18-vuotiaiden värvääminen kokonaan, myös vapaaehtoisena.
Susanna Nieminen
Amnesty International
ryhmä 3
Turku