al-Idrisi ei mainitse satamaa,
eikä varmuudella Turkuakaan

Luin Turun Sanomista (5.6.), että Turun satama on täyttänyt 850 vuotta. Jutussa viitattiin sisilialaisen, joskin arabialaista syntyperää olevan maantieteilijän, al-Idrisin Suomea koskeviin mainintoihin. al-Idrisi syntyi arviolta vuonna 1099 ja kuoli noin vuonna 1162. Hänen maantiedettä koskeva teoksensa on jäänyt keskeneräiseksi.

Lukemalla al-Idrisin tekstiä joudumme toteamaan, että siinä ei varmuudella mainita Turkua. Alkuperäinen teksti on arabiankielinen, minkä vuoksi sen paleografinen rekonstruktio ja paikkanimien transkriptio oikeassa muodossa ovat osoittautuneet varsin ongelmallisiksi tehtäviksi.

al-Idrisin Suomea koskevaa tekstiä tutkineet tahot (mm. Jaubert, Lagus, Rein, Holma, Ekblom, Tuulio, Dreijer, Gallén) eivät ole samaa mieltä siitä, onko arabialainen maantieteilijä todella maininnut Turun, tai siitä, miten Turun nimi pitäisi lukea alkuperäisestä tekstistä. On myös väitetty, että Idrisi ei mainitsisi ollenkaan Suomea (Amundsen). Suomalaiset tutkijat ovat lukeneet kaupungin nimen monin eri tavoin: Aboa, Anhu, Abhu, Abhu'ata, Abreza, Abuda jne.

Ei ole myöskään varmaa, milloin al-Idrisi kirjoitti kirjansa. Hän saapui Sisiliaan noin v. 1138. Teos koottiin yhteistyössä Sisilian normannikuninkaan Roger II:n kanssa, joka kuoli vuonna 1154. On toisin sanoen mahdotonta tarkkaan ajoittaa al-Idrisin Suomea koskeva kuvaus.

al-Idrisi kuvailee Varsinais-Suomea (jota hän erehdyksessä kutsuu "Finmarksiksi") teoksensa osassa 7,4. Mainitulla seudulla on hänen mukaansa vain kaksi kaupunkia: kaupunki, joka on tulkittu Turuksi, ja Qalamark (ehkä Kalanti). Näistä kaupungeista ei ylipäätään kerrota paljon. Mikä merkittävintä tekstistä ei löydy minkäänlaista mainintaa satamasta.

Tämän jälkeen al-Idrisi mainitsee Tavastin, eli Hämeen, jossa on Ragwaldan (useita tulkintoja), lähellä merta oleva kaupunki (mahdollisesti tarkoitti satamaa). al-Idrisi mainitsee myös amatsonien saaren, jonka muiden keskiaikaisten lähteiden perusteella voisimme sijoittaa Turun saaristoon.

On edelleen muistettava, että arabialainen maantieteilijä käyttää "kaupunkia" eri merkityksessä kuin nykyään sanalla yleisesti ymmärrämme. al-Idrisi tarkoittaa yksinkertaisesti "kauppapaikkaa" tai jonkinlaista asutusta.

Nykyään tutkijat (esim. Mauno Jokipii) ovat sitä mieltä, että tekstin perusteella on hyvin vaikeaa väittää al-Idrisin todella maininneen Turun, joka tunnetusti perustettiin XIII luvulla.

Sama epävarmuus koskee myös Kalantia, jonka latinalainen nimi Kalandia on mainittu vasta vuonna 1332. Ekblomin mukaan kysymys olisi ruotsalaisesta Kalmarin kaupungista.

Lopuksi voin vain todeta, että al-Idrisin teksti on liian epävarma, jotta sitä voitaisiin käyttää todisteena siitä, että Turku olisi jo vuoden 1150 paikkeilla ollut olemassa kaupunkina. Joka tapauksessa satamasta siinä ei sanota yhtään mitään.

Viime vuosina on esitetty myös, että vanha Troia sijaitsisikin Suomessa eikä Välimerellä. On siis mitä ilmeisimmin syytä pitäytyä historiallisessa todistusaineistossa ja hillitä mielikuvituksen laukkaa.

Uusi kulttuuri

   Miksi ylipäätään on niin tärkeää tietää, kuinka vanha Turun satama on? Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tuodessa myös Turkuun arvokkaita ulkomaalaisia vieraita Turun päättäjät haluavat tietysti innokkaasti osoittaa, että Turkukin on vanha kulttuurikaupunki. Jos sataman 850-vuotisjuhla osuu kohdalle, sen parempi.

Mitä kuitenkin tarkoittaa käsite "kulttuurikaupunki"? Minun mielestäni Turun päättäjien pitäisi todella miettiä tätä kysymystä. Turku on viime vuosikymmenien aikana muuttanut rajusti imagoaan, erityisesti kaupunkikuvaansa. Mielestäni "kulttuurikaupunki" ei ole ainoastaan kaupunki, jossa on kiiteltyjä museoita ja tehokkaita kulttuurilaitoksia, vaan jossa kulttuuriarvot todella elävät ja jossa niitä kunnioitetaan.

Voiko "vanhaksi kulttuurikaupungiksi" kuitenkaan kutsua kaupunkia, joka antaa purkulupia puutaloille, jossa käsitys miljööstä on olematon, jossa yhteen puistoon suunnitellaan parkkiluolan ajoyhteyttä ja toiseen jätevedenpuhdistamoa?

Tämä turkulaissukupolvi on tehnyt kamalia virheitä ja hävittänyt arvokkaan osan heille edellisiltä sukupolvilta siirtyneestä "vanhasta kulttuurikaupungista". Mikä tulee olemaan meidän vastuumme seuraaville sukupolville? Kun puutalo, vanha rakennus tai puisto on hävitetty, se on mennyt ja paluuta ei enää ole.

On hyvä etsiä vanhoista kirjoista mainintoja satamasta, mutta jos kaupunkimme on todella niin vanha, meidän täytyy myös osata olla sen vanhan perinteen arvoisia.
Luigi G. de Anna,
Professori,
italian kieli ja kulttuuri,
Turun yliopisto

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.