Pääkirjoitus 28.2. 1999:
Kasvava äänestämättömyys
on vaativa haaste puolueille

Neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa 1,3 miljoonaa suomalaista ei käyttänyt äänioikeuttaan. Sdp ja kokoomus saivat yhteensä jonkin verran enemmän ääniä. Näissä vaaleissa äänestämättä jättäviä on enemmän kuin viime kerralla.

Suomalaisten äänestysinto nousi sodanjälkeisinä jälleenrakennuksen vuosina. Sitä mukaa kun luottamus maan selviytymiseen kasvoi, kasvoi äänioikeuden käyttökin. Sen merkitykseen uskottiin.

Huippuunsa, yli 80 prosentin, äänestysvilkkaus nousi 1960-luvulla, politisoitumisen vuosikymmenellä. Sen jälkeen heiluri kääntyi. 1970-luvulla politiikka työntyi joka paikkaan, kunnan siivoojien nimittämiseenkin, ja alkoi menettää hohtoaan. Viime vuosikymmenen alusta äänestysaktiivisuus on pudonnut kymmenen prosenttiyksikköä, 70 prosentin pintaan.

Kolmen viikon kuluttua järjestettävien vaalien kampanjoita on pidetty vaisuina, eikä aiheetta. Vaisuutta on luvassa myös äänestäjiltä. Mielipidemittaukset ennakoivat äänestysvilkkauden putoavan viimekertaisesta. Jos näin käy, tipahdetaan sotia edeltäneelle tasolle.

Suomalaisten äänestyskäyttäytymistä on tutkittu. Tiedetään, että pärjäävät äänestävät, syrjäytyneet eivät. Käsitys, jonka mukaan alhainen äänestysinto rokottaa etenkin sosiaalidemokraatteja, ei pidä yksiselitteisesti paikkaansa. Nuoret jättävät äänestämättä.

Kun hyvin koulutetut, keski-ikäiset ja ikääntyneemmät äänestävät, valta siirtyy heille. Professori Pertti Suhosen mukaan tämä kehitys murentaa muiden äänestysmotivaatiota.

Äänestyskäyttäytymistä tutkineen professori Tuomo Martikaisen mukaan(HS 21.2.) nuoret oppivat elämään ilman vaalirituaalia. "Äänestämättömyys alkaa olla osa nuorten ihmisten poliittista ajattelutapaa. Siitä on tullut hyväksytty. Se on poliittinen valinta."

Poliittinen valinta, joka syrjäyttää puolueet, on puolueille vaativa haaste. Se on ollut sitä pitkään, mutta toistaiseksi puolueet eivät ole löytäneet vastausta. Ajatus, jonka mukaan äänestäjien huomioon ottaminen on puolueille pakkopullaa, ei ole kaukana.

Suomalaiseen puoluepolitiikkaan kuuluu tietty poliittinen korrektius: häiriköt eivät pääse piiriin. Ilmiö on paljaimmillaan, kun ratkaistaan puolueiden hallituskelpoisuutta. Piiriin on syleilty niin kommunistit, vennamolaiset kuin vihreätkin.

Hallitus on koulu, joka sopeuttaa puolueen vallitsevaan menoon ja ajattelutapaan. Se takaa politiikan jatkuvuuden ja osoittaa epäilijöille, ettei muita vaihtoehtoja ole.

Politiikantutkija Eeva Aarnio katsoo(KS 23.2.), että puolueet eivät lietso keskustelua, vaan korostavat yhteisiä asioita. "Valtaapitävät puolueet pitävät yhtä ja muodostavat kartelleja."

Äänestysinto on sidoksissa uskoon vaikuttamisen mahdollisuuksista, muutoksesta. Kun muutosta ei ole odotettavissa - mitkä tahansa kaksi kolmesta suuresta jatkavat jokseenkin nykyistä menoa, äänestyksen merkitys hämärtyy.

Alhaista äänestysintoa ei pidä kumminkaan tulkita niin, että kansalaiset pitäisivät maata valmiina, että kaikki olisi hyvin. Kaikki ei ole hyvin, ei ainakaan sen enemmistön osalla, jonka valinta on äänestämättömyys.

Ellei politiikka kiinnosta kansalaisia, vika ei ole kansalaisissa. Kansalaiset vastaavat huutoon kuin metsä. Puolueiden on nostettava politiikan kiinnostavuutta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.