Pääkirjoitus 26.2.1999
Saksan punavihreiden
kuoppainen tie jatkuu

Vaikeudet Saksan punavihreän hallituksen alkutaipaleella jatkuvat. Hallitus on joutunut luopumaan lyhyen ajan sisällä jo toisesta tärkeästä tavoitteestaan, kansalaisuuslain uudistamisesta. Ensimmäinen takaisku tuli tammikuussa, jolloin hallituksen oli peräännyttävä ydinvoiman purkuaikataulustaan.

Päätös haudata esitys kaksoiskansalaisuudesta alkuperäisessä muodossaan ei tullut yllätyksenä, vaan asia on ollut käytännössä selvä jo Hessenin osavaltiovaaleista asti, jolloin hallitusrintama kärsi karvaan tappion vihreiden heikon menestyksen vuoksi. Seurauksena oli ehdottoman enemmistön menetys liittoneuvostossa. Vaalit käytiin paljolti juuri kansalaisuuslakiesityksen ympärillä.

Keisari Wilhelm II:n ajalta peräisin oleva kansalaisuuslaki on eittämättä vanhentunut ja aikansa elänyt. Se muun muassa määrittelee kansalaisuuden veren perinnön eikä asuinpaikan mukaan. Siten esimerkiksi Saksassa syntyneellä kolmannen polven turkkilaisella ei ole mahdollisuutta saada Saksan passia, kun taas entisen Neuvostoliiton alueelta Berliiniin saapuvalle saksalaissukuiselle maahanmuuttajalle tämä passi lyödään automaattisesti kouraan.

Sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallituskoalitio on perustellut kaksoiskansalaisuutta sillä, että näin saataisiin miljoonat ulkomaalaiset integroitua tiukemmin saksalaiseen yhteiskuntaan. Lain piiriin olisi tullut noin neljä miljoonaa Saksan runsaasta seitsemästä miljoonasta ulkomaalaisesta.

Oppositiossa olevat kristillisdemokraatit ilmoittavat sanovansa kyllä integroimiselle, mutta ei kaksoiskansalaisuudelle, joka heidän mielestään johtaa identiteetin jakautumiseen.

Hyvän valtin opposition käyttöön ovat antaneet viime päivien kurdimellakat Saksassa. Oppositio muistuttaa, että väkivaltaa lietsovien ulkomaalaisten poistaminen maasta käy mahdottomaksi, jos heillä on hallussaan Saksan passi.

Enemmistö saksalaisista näyttää asettuvan entisten hallituspuolueiden kannalle. Näin voisi päätellä tuoreesta mielipidetutkimuksesta, jonka mukaan kristillisdemokraatit ovat ajaneet viiden prosenttiyksikön verran demarien ohi. Eli jos vaalit pidettäisiin nyt palaisivat kristilliset ja vapaat demokraatit todennäköisesti valtaan.

Sosiaalidemokraattien puoluetoimistossa tätä käännettä pohditaan epäilemättä huolestuneena. Ei olisi yllätys jos se aiheuttaisi myös jännitteitä kahden hallituspuolueen välillä, sillä sekä ydinvoiman purku että kaksoiskansalaisuus ovat ennen kaikkea vihreiden lempilapsia. Kansalaisuuslakiesityksen kaatuminen ei tiettävästi harmittanut kovinkaan paljoa ainakaan demarien oikeistosiipeä.

Sosiaalidemokraattien vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Hallituskumppanin kanssa on elettävä, vaikka tämä olisikin vaikea. Liittokansleri Gerhard Schröderin on vain otettava lusikka kauniiseen käteen ja yritettävä ajaa läpi edes vesitetty muoto uudesta kansalaisuuslaista.

Hallituksen vaikeudet eivät kuitenkaan pääty tähän. Tulossa olevasta verolakiuudistuksesta on kehkeytymässä seuraava isku punavihreille.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.