Pääkirjoitus 25.2.1999:
Kv?rner hakee voittoa uudella strategiallaan

Kaukoidän telakoiden rynnistyksestä huolimatta Euroopassa pystytään yhä rakentamaan laivoja. Jopa voitolla, kuten Kv?rner Masa-Yardsin tulos osoittaa. Viime vuoden tulos tosin on selvästi heikompi kuin kolmena edellisenä vuonna eikä siten anna mitään aihetta henkselien paukutteluun. Pääjohtaja Martin Saarikangas luonnehti tulosta kohtuulliseksi maailman telakkakriisin huomioon ottaen.

Sen verran rahaa Masan kassaan kuitenkin karttui, että siitä riitti vielä 240 miljoonaa markkaa emoyhtiö Kv?rnerin tappioiden paikkaamiseen. Kv?rner teki surkean tuloksen, joka pystyi yllättämään jopa asiaan perehtyneet analyytikotkin.

Jos suomalaistelakat odottivat kiitosta apupaketistaan emoyhtiölle, he pettyivät. Oslosta tullut palaute kertoi vain, kuinka pääosa suomalaisten telakoiden työn alla olevasta tilauskannasta on tappiollista tai neutraalia.

Osittain väite pitää tietysti paikkansa. Turun telakalla rakenteilla olevat kolme maailman suurinta risteilyalusta ovat suuri haaste yritykselle. Laivoista ainakin ensimmäinen tuottanee tappiota. Syynä ovat paljolti korkeasuhdanteen aikana tehdyt kalliit alihankintasopimukset.

Myönteistä huomiota ei herättänyt myöskään äskeinen jättiristeilijällä raivonnut tulipalo, joka palomiesten ansiokkaalla toiminnalla saatiin onneksi rajatuksi tehokkaasti. Vahingot ovat kuitenkin kymmeniä miljoonia markkoja. Toivottavasti mahdolliset imagopuolen tappiot saadaan rajatuksi mahdollisimman pieniin, sillä tunnetusti herkät amerikkalaisturistit saattavat suhtautua epäluuloisesti laivaan, johon liittyy kielteisiä uutisia.

Kokonaisuuden kannalta nämä lienevät kuitenkin pieniä huolia konsernin uudelle pääjohtajalle Kjell Almskogille, joka on sanonut ottavansa uuden kurssin, jotta Kv?rneristä saadaan voitollinen yritys.

Tarkoituksena on keskittää toiminta sellaisille aloille, joilla konsernilla on mahdollisuudet nousta huipulle. Tämä saattaa edellyttää suuriakin rakennemuutoksia sekä irtisanomisia. Tästä tiedämme enemmän maaliskuussa, jolloin uusi strategia on määrä esitellä.

Mitä uudet tuulet sitten merkitsevät telakkateollisuudelle, on vielä täysin hämärän peitossa. On kuitenkin ymmärrettävää, että tuore johto haluaa puhdistaa pöydän mahdollisimman pian, jotta uutta päästäisiin rakentamaan.

Suomen telakoiden asema tässä prosessissa ei ole välttämättä huolestuttava. Tämän puolesta puhuu se, että suomalaiset ovat menestyneet hyvin maailman risteilyalusmarkkinoilla, jotka kasvavat kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Niinpä Masa-Yardsin tilauskanta on hyvä. Luottamusta herättää myös se, että matkailijoiden määrä Karibian-risteilyillä on tasaisessa nousussa.

Kaukoidän maiden osuus laivanrakennuksessa kasvaa kuitenkin koko ajan, mutta toistaiseksi siellä tuotetaan lähinnä aluksia, joiden rakentaminen ei vaadi kovin korkeaa koulutusta. Ajan myötä taidot kuitenkin kasvavat myös Kaukoidässä. Erikoisalusten tuotannossa suomalaistelakoilla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet säilyttää etumatkansa niin kauan kuin kilpailukykyä ja luovuutta löytyy.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.