Demokratian kannalta paras vaihtoehto:
Ensin vaalit, sitten hallitus

Lehtikuva<br />Kirjoittajan mukaan puolueiden ohjelmallisia kannanottoja ja hallituskumppaneita koskevia lupauksia ja toivomuksia ei pidä sekoittaa keskenään. "Mielestäni tämä periaate - ensin vaalit, sitten hallitus - on tervehdyttänyt suomalaista demokratiaa, hän toteaa.
Lehtikuva
Kirjoittajan mukaan puolueiden ohjelmallisia kannanottoja ja hallituskumppaneita koskevia lupauksia ja toivomuksia ei pidä sekoittaa keskenään. "Mielestäni tämä periaate - ensin vaalit, sitten hallitus - on tervehdyttänyt suomalaista demokratiaa, hän toteaa.

Voitto Helander on Turun Sanomissa vaatinut, että puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa, minkä puolueiden kanssa ne haluavat vaalien jälkeen harjoittaa hallitusyhteistyötä. Minua hän moittii siitä, että olen löytänyt puolueille järkeviä perusteita olla sitoutumatta ennen vaaleja mihinkään hallituskoalitiovaihtoehtoon.

Turun Sanomissa 19.2. olleessa kirjoituksessaan Helander ei tee eroa puolueiden ohjelmallisten kannanottojen ja hallituskumppaneja koskevien lupausten tai toiveiden välillä.

Turun Sanomissa 23.1. olleessa kirjoituksessani en esittänyt, että puolueiden on viisasta mennä vaaleihin sammutetuin lyhdyin, vailla poliittista ohjelmaa. Totesin, että puolue, joka jo ennen vaaleja ilmoittaa haluavansa hallitusyhteistyötä erityisesti jonkin määrätyn puolueen kanssa, lisää tuon toisen puolueen neuvotteluvaltaa omalla kustannuksellaan. Jos esim. kokoomus ennen vaaleja ilmoittaisi jatkavansa hallitusyhteistyötä Sdp:n kanssa, se lisäisi Sdp:n neuvotteluvoimaa ja heikentäisi omaa neuvotteluvoimaansa vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Sdp pystyisi vaalien jälkeen vapaasti neuvottelemaan ja kilpailuttamaan sekä kokoomusta että keskustaa, mutta kokoomuksella ei olisi samaa liikkumatilaa.

Kannattajiensa etuja tehokkaasti ajavan puolueen ei kannata ennen vaaleja sitoutua mihinkään hallitusvaihtoehtoon.

Helander ei omassa kirjoituksessaan yrittänytkään kiistää tämän argumentin pätevyyttä. Mutta äänestäjien tulisi hänen mielestään siitä huolimatta ennen vaaleja tietää, minkä puolueiden kanssa puolueet ovat valmiita vaalien jälkeiseen hallitusyhteistyöhön.

No hyvä. Oletetaan, että kokoomus ilmoittaa vaaliohjelmassaan haluavansa vaalien jälkeen porvarillisen enemmistöhallituksen, keskusta ilmoittaa haluavansa punamultayhteistyötä Sdp:n kanssa ja Sdp ilmoittaa haluavansa jatkaa sinipunayhteistyötä kokoomuksen kanssa. Oletetaan lisäksi, että kaikki edellä mainitut puolueet saavat yli 25 prosenttia eduskuntapaikoista. Jos maahan sitten muodostetaan porvarillinen enemmistöhallitus, keskusta on pettänyt vaalilupauksensa. Jos muodostetaan punamulta, Sdp pettää vaalilupauksensa. Jos muodostetaan sinipuna, kokoomus pettää vaalilupauksensa.

Pyydän Voitto Helanderia ystävällisesti kertomaan, minkälainen hallitus näiden vaalilupausten pohjalta tulisi muodostaa.

Löytyy toki esimerkkejä maista, joissa on monipuoluejärjestelmä ja puolueet jo ennen vaaleja ilmoittavat, minkä puolueiden kanssa ne vaalien jälkeen ovat hallitusyhteistyössä. Sveitsissä neljä suurinta puoluetta on jo neljän vuosikymmenen ajan aina ilmoittanut haluavansa jatkaa entistä, neljän suuren puolueen hallitusyhteistyötä. Alle puolet sveitsiläisistä äänestää nykyään parlamenttivaaleissa, koska he katsovat hallituspohjan joka tapauksessa tulleen sovituksi jo ennen vaaleja.

Myös Suomessa tiedettiin 50-luvulta 80-luvulle asti nykyistä paremmin, minkä puolueiden kanssa sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto/keskustapuolue eivät halunneet olla hallitusyhteistyössä. Punamultayhteistyö jatkui pienin muunnelmin vaaleista toiseen vaalituloksesta riippumatta.

Suomen poliittisessa elämässä on kuluneen kymmenen vuoden aikana entistä selvemmin omaksuttu periaate: ensin vaalit, sitten hallituspohja. Mielestäni tämä periaate on tervehdyttänyt suomalaista demokratiaa.

Koalitiot vaihtelevat joustavammin kuin koskaan ennen. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa hallituspohjaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin enemmän kuin koskaan ennen. Kolmissa edellisissä eduskuntavaaleissa suurin oppositiopuolue on lisännyt vaaleissa kannatustaan ja noussut vaalien jälkeen hallitukseen. Hallituspuolueiden on vaaleissa kuunneltava herkällä korvalla kansalaisten mielipiteitä. Muuten ne ovat vaalien jälkeen entisiä hallituspuolueita.

Mielestäni tämä järjestelmä antaa äänestäjille enemmän valtaa kuin Sveitsin malli tai Suomen vanha punamultayhteistyömalli, jossa hallituspohja oli asiallisesti sovittu jo ennen vaaleja.

Heikki Paloheimo

Turku

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.