Pääkirjoitus 23.2.1999:
Vastakohtien Venäjä etsii omaa tietään

Synkät uutiset Venäjän talouden tilasta ja katukuva Moskovassa näyttäisivät ensisilmäyksellä olevan pahasti ristiriidassa keskenään. Talouskriisiin on vaikea uskoa, kun katselee kauppojen notkuvia hyllyjä. Ruokaa ja muuta tavaraa on saatavilla yllin kyllin. Huippumodernissa kauppakeskuksessa kalliisiin turkkeihin sonnustautuneet moskovattaret ostelevat läntisiä merkkituotteita kuin missä tahansa Lontoossa tai Pariisissa. Kalliit länsiautot kuuluvat kuvaan ja kaikki näyttää toimivan.

Laskeutuminen metrotunnelien syövereihin paljastaa kuitenkin, että kaikki ei ole kohdallaan. Kädettömät ja jalattomat Afganistanin veteraanit anelevat vetoisissa tunneleissa muutamaa ruplaa mitättömän eläkkeensä lisäksi.

Vastakohdat ovat Venäjällä räikeitä, eikä Moskova ole koko Venäjä. Venäjällä on miljoonia ihmisiä, joilla ei ole riittävästi rahaa ruokaan eikä muihin välttämättömyystarvikkeisiin. Varsinkin heidän osaltaan viimeisimmät uutiset eivät kuulosta valoisilta.

Sinänsä oli tietysti helpottavaa, että presidentti Jeltsin saattoi viimein eilen sinetöidä uuden budjetin. Mutta kun kyseinen paperi on jo alkuunsa useilla tahoilla tuomittu epärealistisena, voi kysyä, millaisen pohjan se antaa Venäjän lähikuukausien talousnäkymille.

Ei kovin hyvää ainakaan, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka on vaatinut uusien lainojensa ehtona nimen omaan realistista budjettia. Nyt vahvistettu budjetti ei vakuuta valuuttarahastoa. Tämä vaarantaa koko budjettitasapainon, koska budjettiin on jo sisällytetty IMF:n miljardilaina, jota ei näillä näkymin ole edes luvassa.

Hyvää ei lupaa myöskään Venäjän öljyteollisuuden tuore arvio öljyntuotannon kehityksestä lähivuosina. Tuotannon arvioidaan laskevan muun muassa investointien puutteessa jopa seitsemällä miljoonalla tonnilla vuosittain. Tämä kouraisee kipeästi koko Venäjää, jolle öljytulot ovat perinteisesti olleet suurin ulkomaisen valuutan lähde.

Mutta onhan Euroopan unionilta ja Yhdysvalloilta kuitenkin tulossa ruoka-apua! Sopimukseen humanitaarisesta avusta päästiin, kun Venäjä vihdoin luopui vaatimasta 2500 markan ylimääräistä veroa kultakin apua tuovalta rekalta. Venäjän todellisuudessa tällainen apu valitettavasti kuitenkin yleensä häviää jo kauan ennen kuin se ehtii niille, joille se on tarkoitettu.

Varsinkaan pohjoisvenäläisiä ei ilahduta varmasti myöskään pääministeri Jevgeni Primakovin esittämä ajatus pohjoisten alueiden asukkaiden palkka- ja eläke-etujen leikkaamisesta. Valtio houkutteli aikanaan ihmisiä korotetuilla palkka ja eläke-eduilla pohjoisen karuille alueille työntekijöiksi öljykentille ja kaivoksiin. Nyt näyttävät olevan lopetuslistalla nämä edut ja palkkapussi - sikäli kun palkkaa edes on maksettu - pienenee entisestään.

Tätä taustaa vasten erilaisilla tyytymättömyyspuolueilla näyttäisi olevan hyvä kasvupohja joulukuun parlamenttivaaleja ajatellen. Ohjelmia Venäjän pelastamiseksi rustataankin nyt ahkerasti puoluetoimistoissa. Näillä ohjelmilla saadaan varmasti ääniä, mutta tuskin pelastetaan Venäjää. Siihen tarvittaisiin jotakin syvempää ja perusteellisempaa. Kukaan vain ei näytä tietävän mitä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.