Vuori vai hiiri

Maamme merkkivaikuttajiin lukeutuva ministeri Aatos Erkko, Sanoma Oy:n hallituksen puheenjohtaja, on puhunut. Joidenkin mielestä vuoret järkkyivät, toisten mielestä jäljelle jäi hiiri.

TS julkaisi (16.2.) keskeisen sisällön Helsingissä pidetystä puheesta, jonka perusteella vasemmistoliitto huusi Suomen vauraimpiin kuuluvaa kapitalistia jo presidenttiehdokkaakseen (KU 18.2.). Erkon huolestuneisuus ihmisten kohtelusta kunnissa ja yrityksissä sekä ajatus työntekijöiden oikeudesta yritysten voitonjakoon herkisti kommunistit solidaarisuuden ilonkyyneliin.

Erkon pessimistinen ja sarkastinen tyyli voisi purrakin, jos hänellä olisi esittää vaihtoehtoja esittämiinsä epäkohtiin. Ympäripyöreä ilkeily ei vie asioita eteenpäin.

Ketä hyödyttää enää vinoilu kymmenen vuoden takaisille päättäjille. Erkko totesi, että saavuttamamme hyvä yhteiskunta olisi voinut pysyäkin sellaisena, elleivät "eräät nimeltä mainitsemattomat poliitikot hallituksen johdossa olisi tuhonneet näitä edellytyksiä ja olleet juuri päättyneen laman kunnia-arkkitehtejä. Heitä on sittemmin palkittu."

Salanuolillaan Erkko ampunee Harri Holkeria (nyt valtioneuvos), Ilkka Suomista (nyt ministeri) ja Erkki Liikasta (nyt komissaari). Tavoilleen uskollisena Erkko ei tule nuolen ammuttuaan kentälle jatkamaan kamppailua. Holkeri, joka ei saa ampujaa kehiin, vastaa kommenttia kysyvälle: "Minulla ei ole varaa noin suvereeniin pinnallisuuteen."

Varjonyrkkeily tällä tasolla ei ole hedelmällistä, varsinkin kun Erkko itsekään ei noina vuosina astunut esiin Raimo Ilaskiven ja Rolf Kullbergin rinnalle kulutusjuhlia arvostelemaan.

Sen sijaan Sanomat jauhoi iloisesti historiansa parhaita tuloksia juuri 1980- luvun vauhtivuosina. Kaiken kukkuraksi Erkko hyväksyi kuin kasinokautta kunnioittaakseen hallitukseensa Pentti Kourin, hurlumhein ehdottoman kuninkaan.

Puhuessaan Erkko ilkeili myös kahdelle suurelle vientiyritykselle. Ministeri oli erityisen pahoillaan yrityksissä ja kunnissa vallitsevasta ilmapiiristä, jossa ihmistä laiminlyödään järkyttävällä tavalla. "Harvat yritykset palkitsevat työntekijöitään, eräät pörssiyhtiöt (siis Enso ja UPM-Kymmene) ovat jopa yksipuolisesti poistaneet henkilöstörahastonsa tyydyttääkseen pörssin ja kaukaisten osakkeenomistajien vaatimukset."

Sanomien oma henkilöstörahasto saattaa olla hyvä henkilöstön palkitsemiskeino lisänä perheyhtiön monia muita paremmille työsuhde-eduille ja -turvalle. Mutta asioiden hoito kotimarkkinoilta tuloksensa keräävässä perheyhtiössä on aivan toinen asia kuin maailmalla kovassa kilpailussa kamppailevissa pörssiyhtiössä. Sitäpaitsi Sanomien henkilöstön hyvä hoito ei näy ulospäin. Helsingin Sanomien vahva asema markkinoilla on jäykistänyt henkilöstön juoksuhautoihin, joissa muutosten läpivienti näyttää oleva erityisen hidasta. Samalla Sanomien väki haukkuu firmansa johtoa ulkopuolisille enemmän kuin kukaan muu, Yleisradiota lukuunottamatta.

Ehkä metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. En muista toista yritystä, jonka omistaja arvostelee omaa tuotettaan julkisesti huonoksi, kuten Aatos Erkko moittii Helsingin Sanomia. Enson ja UPM:n henkilöstöpolitiikkaan kuuluu ainakin se, että omaa väkeä ei nolata turuilla ja toreilla. Tarvittavat korjaukset tehdään sisäisesti ja ulospäin esiinnytään yhtenä miehenä.

Aatos Erkko on Suomelle hyvää tarkoittava idealisti, valistunut ja laajalti historiaan perehtynyt kansalainen. Hän uskoo maan tulevaisuuteen, mutta asettaa uskolleen joukon jyrkkiä reunaehtoja.

Suomi on kuitenkin pieni näyttämö Erkon poikkeuksellisen särmikkäälle persoonalle, joka jyrähtelee kuiskatessaankin. Kun hän pakkaa puolen tunnin puheeseen "Suomen tahdosta 2000 luvulla" 30 eri teemaa, joiden skaala ulottuu pienistä käytännön kysymyksistä laajoihin ideologisiin haasteisiin, riittää valinnanvaraa niin ihastelijoille kuin vihastelijoillekin.

Minua innosti Erkon aito kiinnostus koulutukseen ja kansakunnan kehittämiseen. Myös puheen jälkeinen keskustelu Kunnallissäätiön seminaarissa keskittyi tähän aiheeseen.

Erkko nosti esille jo vuosikymmeniä hellimänsä ajatuksen uuden korkeakoulutason tutkimuslaitoksen perustamisesta. Sanomien omistaja pystyisi halutessaan itsekin kustantamaan tällaisen laitoksen. Siihen viittasi kommentoija, jonka mielestä rahoitus voisi tulla ehdotuksen tekijöiltä.

Ministeri Aatos Erkon vastaus kertoi paljon: "Tässä vaiheessa juoksen pakoon."

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.