Pääkirjoitus 19.2.1999:
Kielikynnys hillitsemään inkeriläisten paluumuuttoa

Inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Mitä enemmän inkeriläisiä on tullut, sitä näkyvämmäksi ovat nousseet lieveilmiöt ja kuuluvammaksi on käynyt keskustelu siitä, oliko oven avaaminen virhe.

Kaikki sai alkunsa presidentti Mauno Koiviston empaattisista fundeerauksista, jotka virkakoneisto otti toimintakehotuksena. Vuonna 1990 alkanut paluumuutto on tuottanut monenlaisia kertomuksia.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että inkerinsuomalaiset ovat Suomeen muuttaneista ryhmistä parhaiten työllistyneitä ja keskimääräisesti korkeasti koulutettuina hyvin työllistyviä.

Tämä myönteinen tosiasia jää kuitenkin auttamatta lukuisten murheellisempien tosiasioiden alle. Suurimmat virheet tehtiin muuton valmistelussa, oikeampaa olisi sanoa valmistautumattomuudessa.

Inkeriläisten paluumuuttoa valmistelleet virkamiehet eivät ilmeisesti ymmärtäneet, että oven raottaminenkin aiheuttaisi ryntäyksen ja että inkeriläisten käyttökieli on venäjä.

Väljät kriteerit, kieliongelmat ja paluumuuttajiksi ilmoittautuvien monenkirjava tausta tuotti enemmän ongelmia kuin onnistumisia. Helsinkiin on paluumuuton seurauksena syntynyt puhtaasti venäläinen yhdyskunta.

Tuuliajolle joutuneiden venäläistyneiden inkeriläisnuorten ongelmat ovat myös hyvin tiedossa. Huumeet ja huumekauppa ovat heidän arkipäiväänsä. Heidän syrjäytymiskierteensä olisi kyettävä katkaisemaan.

Paluumuuttajien joukossa on maahamme saapunut myös 'inkeriläisiä', joiden oikean henkilöllisyyden tietävät vain he itse. Hekin osaltaan leimaavat kaikkia inkeriläisiä.

Suomeen on tähän mennessä muuttanut 20000 inkerinsuomalaista paluumuuton kriteereiden perusteella. Jonossa on 17000 ja nykyiset kriteerit täyttäviä arvellaan olevan 130000, luvussa ovat mukana inkerinsuomalaisten ei-inkeriläiset perheenjäsenet.

Inkeriläisille sepposelällään ollutta muutto-ovea aiotaan kaventaa muttei sulkea kokonaan. Ulkoasiainvaliokunnan mukaan suomalainen identiteetti pitää vastedes ottaa tiukemmin huomioon. Ei riitä, että sukujuurista löytyy suomalaisuutta, pitää osata myös kieltä. Suomen ohella ruotsikin käy.

Vaatimus on perusteltu, koska kysymys on ns. paluumuutosta eikä siirtolaisuudesta. Paluumuutossa ei ole eikä pitäisi olla kysymys vain siitä, että päästään parempiin oloihin, suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Valiokunnan puheenjohtajan Markus Aaltosen(sd) mielestä nykyhallitus voisi kiristää inkerinsuomalaisten paluumuuton ehtoja. Niin voisi, ja pitääkin.

Valiokunta on selvittänyt myös paluumuuton vaihtoehtoja. Yhtenä sellaisena voisi olla eläketyyppisen kuukausittaisen korvauksen maksaminen inkerinsuomalaisille vanhuksille Venäjällä ja Virossa. Vaikka sen toteuttaminen voi olla käytännössä vaikeaa, mahdollisuus on syytä selvittää huolella.

Samoin on selvitettävä mahdollisuudet tarjota inkerinsuomalaisille nuorille stipendejä Suomessa opiskeluun. Ne voisivat tarjota kelpo lähtöalustan ammattiin ja elämään.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.