Pääkirjoitus 16.2.1999:
Kouluissa kyettävä takaamaan
ainakin turvallisuus ja työrauha

Turun Ammatti-instituutin Peltolan oppilaitos nousi pari viikkoa sitten uutisotsikoihin, kun laitoksen rehtori määräsi oppilasjoukon ulos räntäsateeseen aterioimaan. Episodi sai monet päivitellen kysymään, mitä koulun seinien sisällä oikein tapahtuu.

Oppilaitoksen arjessa tapaus oli suhteellisen vähäpätöinen sivujuonne. Kyse oli vain siitä, että ruokalassa sikamaisesti käyttäytyneet oppilaat palautettiin ruotuun tavallista rajummin keinoin.

Järjestyshäiriöitä aiheuttavia oppilaita on kokonaisuudesta yleensä vain pieni osa, mutta ongelmat sitäkin suuremmat. Peltolassa puhutaan kainostelematta kymmenen prosentin ryhmästä, jolle ammattioppilaitos on kuin päivähoitopaikka (TS 13.2.).

Näiltä "päivähoitonuorilta" tuntuu puuttuvan tyystin halu ja edellytykset normaaliin opiskeluun. Heidän keskittymiskykynsä on olematon, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työskentely on heille utopiaa. He leijuvat epätodellisuuden maailmassa, jonka täyttävät matopelit, sosiaalinen levottomuus ja huomiota hakeva häiriökäyttäytyminen.

Sama ongelmaryhmä erottuu kaltaisekseen jo peruskoulussa. Vuotta, paria nuoremmassa ikäluokassa häiriköiden elkeet ja otteet voivat olla jopa julmempia. Se tiedetään muun muassa Raision Vaisaaren yläasteella, jossa 14-15 -vuotiaiden kovisten terrorisointi ravistelee koko kouluyhteisöä.

Rasismi, oppilastoverien ahdistelu ja kiusaaminen, varkaudet, väkivallalla uhkaaminen ja kiristäminen, solvauksien huutelu opettajille ja täydellinen piittaamattomuus koulun säännöistä. Siinä vaisaarelaisten nuorten karua kertomaa opinahjonsa arkipäivästä.

Ikävintä on se, etteivät oppilasmäärältään Suomen suurimpiin kuuluvan yläasteen ongelmat ole ensimmäistä kertaa framilla. Järjestyshäiriöistä ja kurinpidosta on puhuttu Raisiossa usein viime vuosikymmeninä. Toisaalta on varottava perusteetonta leimaamista, koska pulma on koulumaailmalle yhteinen, eikä suinkaan vain tietyn kokoisten yksiköiden riesa.

Ulkoapäin on aina ollut helppoa neuvoa, miten koulun pitää sisällään toimia. Peltolan ja Vaisaaren julki tulleet kokemukset ja näkemykset osoittavat, ettei yhtä ja yleispätevää viisautta ole hevin löydettävissä.

Jotenkin järjestyksenpidon keinot olisi kyettävä mitoittamaan niin, että koulussa toteutuu ainakin lakien vähimmäisvelvoite: sekä oppilaiden että opettajien työrauha ja oikeus turvalliseen oppiympäristöön. Siihen ei päästä, ellei jengeiksi organisoitujen kovisten joukkoa pirstota sekä luokka- että koulukohtaisesti ja toimintaan puututa tilanteen vaatimin ottein.

Kokonaan toinen asia on, mitä pitäisi tehdä häirikköoppilaiden taustalla vaikuttaville käyttäytymisen selittäjille. Useimmiten heidän kasvuympäristönsä, kotiolonsa ja elämänsä eväät ovat niin lohduttomat, että jo puhekin kodin ja koulun yhteistyöstä kuulostaa irvokkaalta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.