Kolumni/Suomi 1949/Veli Junttila
Kirjava kuin kauppatori

Turun Sanomissa kiinnitettiin helmikuussa 1949 varmasti aivan aiheellisesti huomiota Turun kauppatorin kirjavuuteen. Pakinoitsija Silmä & Korvan mukaan torin kojuista oli yksi kallellaan sinne, toinen tänne. Maaliakin monissa oli, mutta kaikissa erilaista ja tyylillinen vaikutelma oli kuta kuinkin kirjava.

Erikoinen huomio kiintyi kattorakenteisiin. Toisissa oli katto alaskaartuvin räystäin, mutta yksi kauppias oli rakentanut kojunsa päinvastoin ja niin korkeaksi, että se melkein varjosti Aurakatua.

Torille oli tuona talvena noussut kojuja kuin sieniä sateella. Jään peittämällä tasangolla myytiin vaikkapa limssaa, pullia, tupakkaa ja muuta ruumiin tarpeisiin kuuluvaa. Kirjoittaja vaati kaupunkia järjestämään paremman ordningin Turun julkisimpaan paikkaan.

Sama kirjoittaja peräsi järjestystä ja ennen muuta valaistusta Turun puistoihin, sillä "puiden takaa saattaa ilmaantua iltaisin ja öisin sellaisia veikkoja, joka siekailematta nappaavat kalikalla lähimmäisen nuppiin ja nappaavat hänen taskustaan rahat ja omaisuudet". Kirjoittaja kertoi, että puistot ovat muuttuneet pimeinä aikoina vaarallisiksi myös naisille ja tytöille.

Aihetta huoleen olikin, sillä läänin poliisitarkastaja Fjalar Jarvan mukaan rikostilastot olivat väkisinmakaamisten osalta synkät. Tapauksia oli läänissämme tullut ilmi 27 eli kaksinkertaisesti vuoteen 1947 verrattuna.

Myös väärät valat olivat lisääntyneet 36:een samoin murhapoltot, joita kirjattiin miltei kaksinkertainen luku eli 20 vuoteen 1947 verraten.

Juopottelu oli lisääntynyt, ja niin syytteeseen johtaneet juopumustapauksetkin, joita oli peräti 9560. Liikenteen lisääntyessä liikennerikkomukset olivat kasvaneet, poliisi oli tilastoinut niitä noin 3200 tapausta.

Turussa on vanhana tapana leimata tiettyjä kaupunginosia, mistä niiden asukkaat ovat tietysti kiukkuisia. 50 vuotta sitten kirjoitti TS:ssa tuohtunut Nummenmäen asukas, kuinka kaupunginosaa nimitetään roistolaksi ja syöpäläispesäksi.

Kirjoittaja myönsi että esikaupunkialueet ovat rikollisten piilopaikkoja, mutta "asustaa niitä kaupungin loistohotelleissakin". Kirjoittaja syytti erityisesti lehdistöä Nummenmäen mustaamisesta ja muistutti että alueella on paljon teollisuutta ja rehellisiä, ahkeria yrittäjiä. On myös paljon opetusta ja sivistysrientoja.

Nummenmäen puolustaja muistutti, että Turku on saanut paljon hyvää Nummenmäen ja Kaarinan liitosalueilta, mutta ei ole muistanut hoitaa leiviskäänsä. Nummenmäelläkin tulvii keväisiä kaikenlaisia likavesiä ja talvisia jätteitä.

Mitäs vierivirranneessa Aurajoessa? Helmikuun lopulla 1949 Turussa alkoi jälleen tulvia vesilaitokselle valituksia Aurajoen veden mausta - ja myös hajusta.

Vesilaitoksen käyttöinsinööri E. Rajalin myönsi, ettei vesi ole priimakunnossa. Tulvaveden ja sateiden ansiosta seisoneet rantavedet lähtevät liikkeelle ja niiden mukana veteen tulee kaasumaisia maku- ja hajuaineita, joille ei mahda mitään.

Rajalin tiesi, että vesi puhdistuisi aktiivisella hiilellä, mutta sitä ei ollut käytettävissä. Vesilaitoksen mukaan vesi on kuitenkin terveydellisesti moitteetonta, bakteerit siitä puhdistettiin kloorilla. - Rajalin jätti kertomatta, mistä karjatalousvaltaisen jokivarren päästöt olivat peräisin.

Turkulaiset saivat 50 vuotta sitten ihastella joissakin tavarataloissa ja konttoreissa ennennäkemättömän kirkkaita valoja - loistevalaisimia - jotka vasta edellisenä vuonna olivat tulleet Suomen markkinoille.

Vihannon Sähkö oli erikoistunut niiden myyntiin ja asentamiseen. Yrityksen palveluksessa oli sähköinsinööri Timo Vainio, joka oli eräs paikkakunnan parhaita asiantuntijoita alalla, TS kertoi.

Loistelamput olivat hehkulamppuihin verrattuna kolme kertaa tehokkaampia ja käyttöikä kymmenkertainen eli 10000 tuntia. Monet muistavat senkin, että näitä lamppuja ei saanut alkuvaiheessa sammuttaa pienemmäksi kuin puolentoistatunnin ajaksi, koska sytytykset rasittavat keksintöä.

Turkuun oli 50 vuotta sitten asennettu jo 600-700 loistelamppua, niitä oli jo muutamissa asunnoissakin. Timo Vainio ennakoi osuvasti, että loistelamppu tekee tulevaisuudessa mahdolliseksi mm. ikkunattomien tehdasrakennusten rakentamisen.

Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.