Pääkirjoitus 15. 2. 1999
Viro määrittelee kantaansa
poliittisessa tienhaarassa

Millaisia ohjelmallisia eroja on kansanpuolueella, maakansan puolueella ja maaliitolla? Miten uudistuspuolue eroaa maltillisista tai vaikkapa keskustapuolueesta?

Lähestyvien parlamenttivaalien uurnille suuntaavat virolaisäänestäjät joutuvat kaikkein ensimmäiseksi raivaamaan tietään melkoisen puolueviidakon ryteikössä. Ensin on tiedettävä, kuka pienen maan näkyvimmistä poliitikoista edustaa mitäkin ryhmittymää. Vielä visaisempaa on arvioida, mikä poliittinen suuntaus pystyisi vakuuttavimmin ratkaisemaan Viron yhteiskunnallisen elämän polttavimmat ongelmat.

Uuden itsenäistymisen perinpohjaisista murroksista on kulunut kymmenkunta vuotta. Se merkitsee, että ajankohtaista politiikkaa tehdään jo tyystin toisenlaisissa olosuhteissa. Siksi ei ole yllättävää, että useissa kansainvälisissäkin arvioissa Viron sanotaan nyt tulleen tuoreimman poliittisen elämänsä tienhaaraan (TS 14. 2.).

Käännekohdaksi nimittää Viron maalisvaaleja kaikkien kolmen Baltian maan tapahtumia tarkkaan seuraava englanninkielinen viikkolehti The Baltic Times.

Viron poliittiset voimat ovat selvästi ryhmittyneet kahden keskeisen hahmon - uudistuspuolueen Siim Kallasin ja keskustapuolueen Edgar Savisaaren - taa. Kallasia tukevat kansainvälisestikin tunnetuimmat virolaiset oikeistojohtajat, kun taas Savisaar on liittoutunut Arnold Rüütelin maakansan liiton kanssa. Kun parlamentti eli riigikogu kielsi vaaliliitot, suurimmat puolueet, ennen kaikkea keskusta ja uudistuspuolue, saivat etulyöntiaseman.

Tuoreet mielipidemittaukset ennustavat tasaista kamppailua keskustan ja uudistuspuolueen välillä. Siksi kansainvälinen yhteisö voikin toivoa politiikan sisällön pysyvän keskeisenä virolaisessa keskustelussa; päivänpoliittinen kädenvääntö ei edistä niiden ongelmien ratkaisemista, jotka Viroa ja virolaisia askarruttavat.

Ulkomaailman näkökulmasta on kiinnostavinta, miten Viron tulevat johtajat suhtautuvat Baltian kolmen valtion yhteistyöhön, jonka ongelmat ovat monin tavoin nousseet esille esimerkiksi viime kuukausien kauppapoliittisessa keskustelussa. Viime viikolla Pohjoismaiden johtajat tähdensivät Helsingissä kaikella painokkuudella, että Viron lisäksi myös Liettuan ja Latvian tulisi päästä EU-jäsenyysneuvottelujen ensimmäiseen aaltoon.

Asiallista ja Baltian kokonaisuutta tähdentävää asennetta sopii odottaa myös virolaispoliitikoilta vaalien jälkeen. Baltian kansainvälisen aseman kannalta on hedelmällisintä, että kaikki kolme valtiota tulevat samalla lähtöviivalla mukaan unionin jäsenyysneuvotteluihin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.